Kansojenherra Oikealla ja oikeassa - Kansallisliberaalia pohdintaa

17 miljardin leikkauslista

  • Kokoomus ei leiki mun kaa
    Kokoomus ei leiki mun kaa
  • Menokehitys on voimakkaan nousujohteinen
    Menokehitys on voimakkaan nousujohteinen

SDP:n ja Kokoomuksen välinen kamppailu sopeuttamispaketista on ollut odotetunmukaista painimista, jonka seurauksena päätökset tehdään maaliskuun puolella kehysriihessä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen lanseeraama yli 100 000 euroa tienaavien "solidaarisuusvero" (hyi mikä termin raiskaus) sai hallituskumppani Kokoomukselta täystyrmäyksen, eikä Urpilaisen 3,5 miljardin sopeuttamistarvetta pidetä tarpeeksi suurena alijäämän paikkaamiseksi. Valtiosihteeri Raimo Sailas sanoo todellisen sopeuttamistarpeen olevan ainakin 5 miljardia euroa ja valtiojohtoisen talouden elvyttämisen olevan tarpeeton toimenpide.

Suurimpien hallituspuolueiden keskinäinen kinastelu on helppo peilata sitä taustaa vasten, joka muodostuu puolueiden kannattajakuntien takaa. Urpilaisen haluttomuus leikata julkista sektoria johtuu SDP:n kannattajista, jotka koostuvat suurten ikäluokkien ammattiyhdistysaktiiveista. Koska leikkaukset aiheuttaisivat väkisinkin henkilöstön irtisanomisia, näkee puolue mieluisampana paikata vajetta hyvätuloisten verotuksella, jotka siis eivät muutenkaan äänestäisi SDP:tä. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton edustajistossa SDP:llä on 2/3 edustus. Puolue ei selvästi halua näyttäytyä lahtarina omien ay-aktiivien silmissä.

Kokoomukseen on usein yhdistetty Elinkeinoelämän Keskusliitto, joka toimii työnantajajärjestönä. Ollessaan yritysten etujärjestö, ratkaisut pyrkivät mahdollisimman paljon lisäämään kilpailukykyä, tai ainakin estämään tuloverotuksen kiristymisen entisestään. Verotusta halutaan mielummin painottaa kulutustottumuksiin, eli arvolisäveroon ja elintarvikkeiden haittaveroihin (mm.sokeri ja alkoholi), joka tuntuu eniten matalapalkkaisten elämässä, mutta haittaa vähiten yritysten tekemiä investointeja. Liika kulutustottumusten verottaminen kuitenkin aiheuttaa keinotekoista niukkuutta, vähentäen kuluttamista ja lopulta siirtää sen halvempiin naapurimaihin. Molemmat puolueet siis haluavat toisensa kannattajakunnan kustantavan nykyisen vajeen.

Kumpaakin osapuolta vaivaa sama ongelma, sillä ainoa poppakonsti tasapainottaa budjettia löytyy talouskasvusta, jolle ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan mitään piristysruisketta. Talousarviot ollaan tehty nykyisen savijaloilla tutisevan hyvinvointivaltion elvyttämiseksi, mutta se ei seiso kovinkaan tukevasti. Nykyinen alijäämäisyys tulisi hyväksyä järjestelmän sisäisenä ongelmana, sillä vaikka juustoraastimella höylääminen ja verojenkorotukset saisivatkin nykyisen budjetin tasapainoon, mitä pitäisi tehdä seuraavan mahdollisen laman aikana? Tällä hetkellä julkinen sektori kasvaa bruttokansantuotetta nopeammin, mikä pitkällä aikavälillä aiheuttaa noidankehän verojen noustessa niin korkeaksi, ettei vähimmäinenkään yrittäminen ole enää kannattavaa. Valtio omii itselleen niin suuren roolin taloudesta, ettei se pysty lopulta enää huolehtimaan siitä itse. Tämä vaje ei korjaannu vaikka dieselin hinta olisi 15e/litra. Tässä vaiheessa ei ole enää niitä verotettavia rikkaitakaan.

Valtio ei itse voi luoda tarvittavaa ulkomaanvientiä, se pystyy vain purkamaan sen esteitä. Siksi Suomen pitäisi kansantalouden kestävyyden nimissä määrittää tarkasti mitkä tehtävät ovat julkisen sektorin hoidettavia ja mitkä yksityisen ihmisen. Kestävän mallin luominen muuttaisi Suomea hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi, jossa elintason kasvua ei häiritsisi valtion läsnäolo. Tein nykyisestä talousarviosta (2012) seuraavanlaisia havaintoja, jotka kelpaisi leikattavaksi yrittäjyyden ja kilpailukyvyn parantamisen nimissä. Verotuksen laskeminen myös poistaisi keinotekoisen paradoksin maasta, joka kärsii yhtä aikaa työvoimapulasta ja pitkäaikaistyöttömyydestä. Tämä hieman kevytmielisesti tehty lista ei ainakaan elä yli varojensa.

Teorettinen leikkauslista:

Puoluetuet -34 miljoonaa euroa

Veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa puolueiden poliittisesta ohjelmasta, vaan sen pitäisi tehdä puolueiden jäsenet itse.

Kriisinhallinta   - 67,34 miljoonaa euroa

Suomen valtion sotilaalliset toimet tulisi rajoittua vain omien rajojen sisäpuolelle, ellei kyseessä ole sotilasliiton kanssa suoritettu yhteinen operaatio.

Kansainvälinen kehitysyhteistyö   - 893,7 miljoonaa euroa

Kehitysapu on tehoton tapa auttaa kehittyviä talouksia, lisäksi Suomella ei ole mitään moraalista velvollisuutta kantaa vastuuta diktatuurien tuhoamista maista.

Maahanmuutto    - 40 miljoonaa euroa

Maahanmuuton aiheuttamia kuluja voisi leikata puolella vähentämällä maahan tulevien ihmisten määrää. Suomesta pitäisi tehdä houkutteleva vaihtoehto hyvinkoulutetuille maahanmuuttajille.

Eläkkeet  - 5 000 miljoonaa euroa

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tullaan kokemaan valtava huoltosuhdeongelma, sillä yhä pienemmän sukupolven pitäisi kustantaa valtion maksamia eläkkeitä. Johtuen ikärakenteen muutoksesta, myös Suomessa pitäisi painottaa enemmän yksityisiin eläkerahastoihin, joista on saatu hyviä tuloksia Chilessä ja Ruotsissa. 

Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle    -287 miljoonaa euroa

Ahvenanmaan erityisaseman tukeminen ei sisällä mitään muita kuin kielipoliittisia ulottuvuuksia.

Kuntien tukeminen    - 8 000 miljoonaa euroa

Valtionosuuksien valtava määrä ei kerro muusta kuin siitä, että kuntien lakisääteiset tehtävät ovat täysin ylimitotetut suhteessa kunnan maksukykyyn. Ei ole myöskään järkevää niin kunnan kuin valtionkaan tasolla, jos 80% kunnan tulokertymästä tulee valtionosuuksista, kuten esimerkiksi Ranualla tulee.

Pitkän aikavälin tavoitteena pitäisi olla kunnallisveron suhteellisen osuuden kasvattaminen verokertymästä, jotta eri kunnat voisivat itse valita mitä palveluja he haluavat asukkailleen tarjota. Tämä kannustaisi kuntia houkuttelemaan alueilleen elinkeinoelämää ja samalla pitäisi suuremman osan verotuloilla saaduista rahoista lähellä maksajaansa. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, ettei yksittäisten kuntien rikastuminen mahdollistuisi valtion instituutioiden avulla (pl. puolustusvoimien varuskunnat.)

Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)   - 544 miljoonaa euroa

 
Maatalouden ympäristötuki    - 363 miljoonaa euroa


Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)    - 422 miljoonaa euroa

Verorahoilla ylläpidetyt yritystuet ovat aina arveluttavia, sillä tuotteista joutuu maksamaan ne ihmiset jotka eivät niitä välttämättä käytä. Tukitoiminnalla ylläpidetty elinkeino ei myöskään kannusta tehokkuuteen. Kaikuja Maalaisliiton ajoilta.

Energiatuki (arviomääräraha)     -127 miljoonaa euroa

Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)     -97,8 miljoonaa euroa

Energiatuilla valtio osallistuu uusiutuvan energian tuotannon kustannuksiin ja kehittelyyn, tuotantotuilla taasen vaikutetaan tuotetun sähkön hintaan. Tuet eivät kuitenkaan tee sähköstä yhtään sen halvempaa, nyt siitä vaan joutuvat maksamaan nekin, jotka eivät sitä käytä.

Lapsilisät (arviomääräraha)    - 500 miljoonaa

Lapsilisien myöntämiselle pitäisi olla tarkasti rajattu tulokatto, sillä sitä pitäisi myöntää vain siinä tilanteessa, missä lapsen kasvattaminen ei omalla taloudenpidolla onnistu.

Koulutus (lukiokoulutus, opintotuki, aikuiskoulutus, korkeakoulut) - 400 miljoonaa

Lukion suosio laskee jatkuvana trendinä, joten siitä löytyy paljon mahdollisuuksia keskittämiseen ja aloituspaikkojen vähentämiseen, sama koskee korkeakoulupaikkoja, aikuiskoulutusta ja myös opinnoista maksettavaa opintotukea.  Opiskelijat ovat Suomen järjestelmästä eniten hyötyviä ihmisiä. 

EU ja kansainväliset järjestöt jäsenmaksu    - 600 miljoonaa

Nykyisessä taloustilanteessa yli 1,8 miljardia euroa maksava jäsenyys on liian kallis. Neuvotteluvaraa osuuden vähentämisestä on siis oltava.

Yhteensä: 17,4 miljardia


Summa on huomattava, sillä valtion arvioitu tulokertymä veroluontoisesti tuloista on 38 miljardia euroa.

 

Mitkä ovat teidän mielestänne säilytettäviä ja mitkä leikattavia kohteita?

 

Tuukka Kuru

EP


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tuo "Menokehitys on voimakkaan nousujohteinen"-kuva kertoo selvästi koska Velkatalkoo-Jykä tuli mukaan kuvaan jakelemaan namuja kavereilleen samaan tapaan kuin penkkareiden karkkijako kuorma-auton lavalta.

Köyhyyden nousu-trendi seuraa tuota sinistä viivaa.

Minulle ihan sama mitä lähetellään Ahvenanmaalle, muutta tässä:
"Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle -287 miljoonaa euroa"-summa pitää varmaankin paikkansa.
Tässä summassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että he lähettävät suunnilleen saman summan ALVeja mannermaalle.
Eli älä kompastu halpaan propagandaan.

Sitävastoin ahvenanmaalaislle voitaisiin asetta luentopakko aiheesta: "Kuinka turismilla tahkotaan rahaa?"
Täällä saaristossakin meillä on aivan pöllöjä päättäjiä, joita pitäisi hieman sivistää.
_____________________

Sitten on nuo jyväjemmarituet: Ne pitäisi jyvittää uudelleen, mutta maaseutu on pakko pitää asuttuna.
_____________________

Primäärileikkauskohde, jos nyt sitten sitä kysyt:
- Kaikki byrokratia, jokaisesta hallintohaarasta 20 - 30 % pois yläkerran viroista jne. (Hieman summittaisesti ilmaistu, mutta ymmärrät varmaan.)

Henry

Jouni Valkonen

Leikkaisin työeläkemaksut kokonaan. (säästö 22 miljardia)

Nostaisin eläkeiän 75 vuoteen. Mutta kaikille yli 60-vuotiaille maksettaisiin veroton 1000 euron eläkeläispalkka. Tämän lisäksi, jos haluaa lisäansioita, niin alle 75-vuotiaat saisivat etsiä täysipäiväistä tai osa-aikaista työtä.

Eläkejärjestelmän uudistamisen tuottoa en ole arvioinut, mutta se toisi ehkä 5 miljardin euron säästöt suorina säästöinä sekä tuottavuuden kasvuna, koska työvoiman määrä lisääntyisi. Eläkejärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, koska eläkerahastojen vakavaraisuus muuttuu roskaksi siinä vaiheessa, kun Kreikka ja muut ylivelkaantuneet maat alkavat mitätöidä yksityisiä ja julkisia velkojaan.

Toinen asia, niin pääomatulovero, ansiotulovero ja valtion progressiivinen tulovero yhdistettäisiin yhdeksi progressiiviseksi tuloverosta, josta kunnille maksettaisiin 12 ensimmäistä prosentti-yksikköä. Ylin marginaalivero yli 240 000 euron tuloille olisi 80 prosenttia. Veroparatiisien hyväksikäyttöön suhtauduttaisiin kuin muuhunkin talousrikollisuuteen. Tässä asiassa tehtäisiin kansainvälistä yhteistyötä. Muutoinkin suuryhtiöiden verotus pitäisi saada globaaliksi, koska suuryhtiöt keräävät myös myyntivoittonsa globaalisti.

Verotuksen progressiivisuus yhdessä työeläkemaksujen poistumista tukisi älyttömän paljon työllisyyttä, joten tämän tuomia säästöjä on vaikea arvioida. Kenties puhutaan 10 miljardin euron säästöistä tai kulutusverojen tuoton lisäyksistä.

Lisäksi leikkaisin maataloustukia miljardilla ja niitä maksettaisiin sen mukaan mikä tuotto myytäviä elintarvikkeita per hehtaari. (tämä tukee roimasti kasvihuoneviljelyä, joka on tuottavampaa ja siten ekologisesti kestävän kehityksen mukaista viljelyä).

Samoin miljardilla eurolla voidaan leikata myös puolustusmenoja. Teknoarmeijalla ei enää tänäpäivänä tee mitään, koska sota perustuu tehokkaaseen sissisotaan. Venäjä ei pärjää edes Georgialle sissisodassa, vaikka tokihan Venäjä pystyy pudottamaan jokaisen Hornetin alas. Jokaiselle sotilaalle vain pimeänäkölaitteet, rynkky, sinko, sekä iPad.

Nostaisin myös alkoholi- tupakka- ja makeisveroa miljardilla eurolla.

Viimeiseksi ottaisin 22 miljardia euroa velkaa, jotta voidaan maksaa velan korot ja muutoinkin elää vähän leveämmin. Velkaa voidaan käyttää myös erääntyvien velkojen uusimiseen. Suomen luottoluokitus romahtanee piakkoin AAA-kerhosta, johonkin D--- kerhoon, joten nyt olisi paras ottaa velkaa, joka siis on ilmaista rahaa, niin paljon kuin sitä vain markkinoilta irtoaa.

Yhteensä siis arvioidut säästöt olisivat noin 40 miljardia euroa. Riittääkö, varmasti?

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Säästöohjelmasi perustuu kuitenkin velanottoon, josta pitäisi pikemmiten päässä eroon. Lisäisin listaasi yritystukien ja valtion työllistämisohjelmien leikkaukset, joten säästöä tulisi entisestään.

Yleistä verotasoa laskisin huomattavasti niin tuloveron(eniten työllistämistä haittaavaa) kuin kulutusverojen (eniten volyymia haittaavia) verotusta. Oikea markkinahinta määrittyy siinä, kun tuotteita ei tarvitse enää hakea rajan takaa.

Valtion monopoliyritykset olisivat hyvä yksityistää.

Jouni Valkonen

Yksityistäminen hukkaa monesti resursseja. Esimerkiksi Yhdysvaltain terveydenhuoto on paljon kalliimpi ja tehottomampi kuin suomalainen. Ihan johtuen siitä, että yksityisten lääkärien taloudellisissa intresseissä ei ole parantaa potilaitaan vaan pitää heitä kroonisesti sairaina, koska kroonisesti sairaiden potilainen tuotto on valtava verrattuna terveisiin ihmisiin.

Julkisilla yrityksillä on se etu, että voitot menee veronmaksajille, eli voittomarginaali keventää verotusta. Kun taas yksityisillä firmoilla voittomarginaali menee velan tarjonnan lisäämiseen ja velan tarjonta luo itselleen aina kysynnän.

Yksityiset PK-yritykset toimivat aivan mainiosti, mutta suuryritykset kuten Nokia ei luo juuri mitään oikeaa vaurautta Suomeen. Luultavasti Nokian tase on positivinen, mutta missään tapauksessa tällaiset asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä. Jos kuluttajien ostovoima pidetään korkealla tasolla, niin innovatiivisilla PK-yrityksillä on kuitenkin kilpailuetu epäeettisiin suuryrityksiin nähden, joten en näe tätä suurena ongelmana.

Ongelma on kuitenkin siinä, että jos kuluttajien ostovoima on matala (kuten suomessa on), niin suuryhtiöt pääsevät hyväksikäyttämään economy of scalen määräysvaltaa markkinoilla, koska köyhien kuluttajien pitää valita laadukkaimman ja eettisimmän tuotteen sijaan halvin tuote. Näin suuret tuottajat voivat työntää pienet pois markkinoilta. Jos kuluttajien ja keskiluokan ostovoima on optimoitu, niin PK-yrityksillä on paljon enemmän tilaa löytää markkinarakoja, ja innovatiiviset PK-yritykset pärjäävät ja voivat kasvaa rehellisesti myyntivoittojen turvin.

* * *

Tarkoitin siis, että Suomen tulisi ottaa mahdollisiman paljon julkista velkaa nyt kun sitä vielä saa ja käytetään se vaikka yksityisten velkojen maksamiseen ja sitten kun markkinoilta ei enää saa velkaa, niin mitätöidään se ja otetaan uudeksi valuutaksi Drakma. Sehän on melkein Markan vähän nuhainen anagrammi.

Joka tapauksessa, nykyinen epävakaa velkavetoinen talouspolitiikka pitää muuttaa kysyntävetoiseksi talouspolitiikaksi. Ihan siitä syystä, ettei kysyntävetoinen talouspolitiikka tarvitse talouskasvun tuottamiseksi julkista tai yksityistä velkaa.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Yhdysvaltain terveyhdenhoitoa on huono käyttää yksityistämisen esimerkkeinä:
http://liberalismi.net/wiki/USA:n_terveydenhuolto
Kyseessä on enemmänkin valtion mahdollistama kartelli.

Paremmin esimerkkinä toimii Singapore, jossa yksityisen tekemät operaatiot maksavat puolet siitä mitä suomessa maksaa julkinen. Singaporessa on yksityistetty terveydenhuolto ja sairastilijärjestelmä.

Oletko talousdemokraatti? Sain vähän semmoisen kuvan kun puhuit talousjärjestelmän muuttamisesta ja velkojen mitätöinnistä.

Julkisen sektorin kustannukset tulisi peilata yhden potilaan hoidon suhteen, maksaako valtio vain operaatiosta, vai maksaako se henkilökunnan, toimitilat, lääkkeet, sähkön, veden ja kiinteistön ennen operaatiota.

Jyrki Paldán

"Paremmin esimerkkinä toimii Singapore, jossa yksityisen tekemät operaatiot maksavat puolet siitä mitä suomessa maksaa julkinen."

Höpöhöpö.
Singaporen terveyshuollon kokonaiskustannukset/capita ovat muutaman kymmenen prosentin sisällä Suomen kustannuksista. Tottakai nykyisellään paljon ansiotuloja tienaava maksaa terveydenhuollosta enemmän kuin Singaporessa, mutta samaan aikaan pienituloinen maksaa paljon vähemmän. Ja mikä tärkeintä, terveydenhuolto on kaikkien saatavilla.

Lisäksi Singapore ei tilastoi köyhyyttä virallisesti, ja neljännes kansalaisista elää alle köyhyysrajan. Terveydenhuollon saanti köyhimmälle väestönosalle on täysi kysymysmerkki:

http://www.bbc.com/news/world-asia-26349689

"No one can afford to get sick in this house because our finances are too tight. It's quite tough and a struggle for me to be raising them up," she said."

Evätään mekin terveydenhuolto muutamalta kymmeneltä prosentilta kansasta - vaikka sairaimmilta, koska he maksavat eniten - niin saadaan kummasti säästöä ja päästään Singaporen kustannuslukemiin heittämällä!

Jouni Valkonen

nykyisen velkavetoisen talouspolitiikan ongelma on siinä, että se toimii vain, jos keskiluokka supistetaan olemattomiin tai jopa tapetaan kokonaan, kuten Yhdysvalloissa tehdään.

Keskiluokan ansiotaso pitäisi optimoida.

Se että kannattaa velkojen mitätöimistä ei tee mitään talousdemokraattia, koska velkatalous ei ole mitään muuta kuin keskiluokan ryöstämistä. Ensin keskiluokan reaaliansioita leikataan. Sitten tämä ostovoiman vaje korvataa velkarahalla, eli keskiluokka joutuu elämään aivan suotta velkavankeudessa, eli keskiluokan omistusoikeutta on radikaalisti rajattu.

Markkinatalous perustuu kuitenkin kotimarkkinoiden kysyntään ja siihen että tarjonta vastaa kysyntään. Ja jos eräiden mielestä on oikein puolittaa keskiluokan tulotaso sen takia, että voidaan tehdä 'investointeja' kreikan luotottamiseen tai vaporwaren tuotantoon, rikkoo räikeästi markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lakia. Koska keskiluokan tulojen laskiessa talous muuttuu tarjontavetoisiksi, niin poliitikot yrittävät kaupata keskiluokalle tarjonnan ja kysynnän lakia, joka ei tietenkin toimi, koska sosialistinen tarjonnan lisääminen ilman kysynnän välitöntä palautetta, johtaa massiivisiin virheinvestointeihin.

Nykyinen tarjontavetoinen (so. velkavetoinen) sosialistinen talouspolitiikkaa hukkaa 1-2 prosenttia talouskasvua. Tässä ei edes tarvitse huomioida sitä, että nykyisin talouskasvu lasketaan väärin, koska markkinataloudessa talouskasvuksi pitäisi laskea mediaanitulojen kasvu BKT:n kasvun sijaan.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Ehdotuksesi merkitsisi koko Suomen tuhoa, muuten hyvä. 8 miljardia pois kunnilta, ihan tosi? Noh, jos ne kehitysvammaisten hoitotyöt sua kiinnostaa... niitähän sä vapaaehtoisena sitten teet 24/7

Lapsilisät... herranjestas... me saadaan vähemmän lapsia kuin vuoskymmeniin, mutta leikataan vaan niiltä.

Siirrot ahvenanmaalle: eli annetaan se ruotsille? Vai pidetäänkö siirtomaana?

Miten eläkkeistä voidaan leikata, kun eläkeläisten määrä nousee jatkuvasti seuraavat vähintään 15 vuotta?

nämä noin alkajaisiksi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Ei kai lasten määrä lapsilisästä riipu?

Jarmo Linkosalo

Urpilaisen solidaarisuusvero nosti demarien kannatusta prosentin ja kokoomuksen täystyrmäys sitä kohtaan kokoomuksen kannatusta vähintään prosentin. Hallituskoalition yhteiskannatus nousi siis yli kaksi prosenttia yhteistyössä sovittujen isojen asioiden kannalta pikkujuttujen kustannuksella jne.

K Veikko

“Urpilaisen haluttomuus leikata julkista sektoria johtuu SDP:n kannattajista, jotka koostuvat suurten ikäluokkien ammattiyhdistysaktiiveista”

Tuo väite on aivan uskottava. Samoin kuin väite, että yhdenkin virkamiehen erottaminen johtaa kaikkien virkamiesten äänen menettämiseen.

Mihin sitten nuo vuosikymmeniä [SDP]:tä äänestäneet menevät? Tuleeko heistä yhtä'äkkiä kokoomuslaisia? Lopettavatko virkamiehet ja ammattiyhdistyksen jäsenet kokonaan äänestämästä ja siirtyvät barrikadeille, väkivalloin ottamaan sen mikä heille kuuluu.

Tällaisessa tilanteessa vastuuton painostusryhmä on ottanut vallan vastuussa olevalta poliitikolta. Poliitikko on myynyt kansakunnan edun uudelleenvalintaansa vastaan. Ostaa kansalaisilta kerätyllä rahalla valtaa itselleen.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

"Tällaisessa tilanteessa vastuuton painostusryhmä on ottanut vallan vastuussa olevalta poliitikolta. Poliitikko on myynyt kansakunnan edun uudelleenvalintaansa vastaan. Ostaa kansalaisilta kerätyllä rahalla valtaa itselleen."

Tämä on Suomessa ollut aina maan tapa. Poliitikon tärkein tehtävä on tulla valituksi 4 vuoden päästä uudelleen jakelemalla ilmaista rahaa omalle äänestäjäkunnalle muiden kustannuksilla.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Listasta uupui valtion työllistämistoimien kustannukset ja muut elinkeinoelämän tuet, kuten esimerkiksi yritystuet. Menosäästöjä siis edelleen.

"Miten eläkkeistä voidaan leikata, kun eläkeläisten määrä nousee jatkuvasti seuraavat vähintään 15 vuotta?"

Ei kannata nähdä asiaa niin, että jos valtio ei sitä tee, sitä ei tapahdu ollenkaan. Yksityinen eläkejärjestelmä on parempi vaihtoehto ihmisille, koska yleensä niiden eläkkeet ovat suuremmat mitä julkisella sektorilla.

Kun eläkejärjestelmästä tehtäisiin yksityinen, ihmisten ikääntyminen ei haittaisi, sillä se ei kustanna julkisen sektorin varoja. Eläke jäisi siis ihmisen ja eläketiliä tarjoavan yrityksen keskinäiseksi sopimukseksi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kunnat ja eläkkeet. Tuossa kaksi kohtaa, jotka on perusteltu hatarasti. Ilman niitä karsintasummasi jää hallituksen haarukkaan.

Kuntaosuuksien tiputtaminen siirtää kestävyysvajeen kuntatasolle, eikä mikään muutu. Eläkkeet voidaan toki "yksityistää", mutta mitä merkitystä sillä on? Tarkoitatko että kerättäisiin nykyinen eläkemaksu, mutta sillä ei saisi eläkkeitä? Jos eläkemaksusta luovutaan, tulos on plus miinus nolla. Vai oliko tässä joku muu juju?

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Listasta uupuu myös yritystuet ja työllistämisohjelmiin varatut rahat.

Eläkejärjestelmä:
http://tinyurl.com/84gud6l

Eli mitä haetaan takaa, on valtion kustantamien takuueläkkeiden pienentäminen, ja lopulta mahdolinen purkaminen. Eläkemaksut muodostaisivat nykyisistä palkoista suuremman osan, ja eläkkeiden suuruus vaihtelisi enemmän eri ihmisten välillä.

Eläkejärjestelmä siirtyisi pois valtion menoerästä, jolloin väestön vanheneminen ei aiheuttaisi valtion talouden alijäämää. Epäreilua se olisi varmasti niille, jotka eivät ole sairastamisen tai kotiäityden takia kerryttänyt eläkekassaa, mutta nykyinen järjestelmä on kestämätön. Nuoremman sukupolven tehtävä ei ole maksaa toisten ihmisten eläkkeistä.

Kuntaosuuksien tiputtaminen siirtää kestävyysvajeen kuntatasolle, jos kuntien lakisääteisiä tehtäviä ei voida rajoittaa, kuten esimerkiksi eritysisairaanhoitoa. Jos kunnat olisivat taloudellisesti itsenäisempiä, kuntalaiset voisivat itse päättää, mitä palveluita kunnat haluavat tarjota ja mistä kaikesta kuntalaiset haluavat maksaa. Myös kuntien välinen yhteistyö pysyisi tärkeänä. Kuntien palvelutarjonta tietenkin eriarvostuisi alueilla, mutta se lisäisi tarvetta pyrkiä luomaan elinkeinoelämää esimerkiksi veroalennuksilla.

Kaivosteollisuus on yksi näistä edistysaskelista, ainakin täällä Lapissa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Onko yksityisten talouksien alijäämä eläkkeiden osalta jollain tavalla parempi? Olisitko sitä mieltä, että kunnat saisivat päättää vai pitäisikö kuntienkin karsia? Entäpä jos kunnat päättäisivätkin nostaa veroja?

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

"Olisitko sitä mieltä, että kunnat saisivat päättää vai pitäisikö kuntienkin karsia? Entäpä jos kunnat päättäisivätkin nostaa veroja?"

Kunnat muodostaisi itsenäisempiä talousalueita, eli kyllä, ne saavat tehdä minkälaista politiikkaa haluaisivat. Joillakin alueilla olisi suurempi kuntavero kuin toisessa, kuten nykyäänkin, tosin suuremmassa mittakaavassa. Vasemmistolaisissa kunnissa ja oikeistolaisissa kunnissa olisi varmasti eroja, kuntalaisethan sen päättävät.

Ja mitä tulee yksityiseen eläkesijoittamiseen, sama epävarmuus on missä tahansa pankissa, jossa tilisi omistat. Siksi ihmisen olisi hyvä ottaa selvää minkälaisen sopimuksen tekee ja minkä rahaston kanssa. Riskisijoituksia tekevät pankit ja rahastot tuskin olisivat uusien sijoittajien suosiossa.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

"-Nuori ihminen, ei vielä työelämässä, ehdottaa että työuransa lopussa olevien eläkkeestä leikataan. "

Itse asiassa olen ollut työelämässä lukion toiselta luokalta alkaen, mutta ei anneta sen haitata. Olkoon syntisi anteeksi annetut.

Loppujen lopuksi leikkauksissa nousee esiin juurikin eri ihmisten arvovalinnat, ja tässä oli omia huomioita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Heitämpä haasteen..

Meillä ei kansakuntana ole paljoakaan aikaa ja mahdollisuuksia hukata energiamuotojen kehittämisen kanssa.. Oletko tutustunut paljonkin mitä oikeastaan energiapuolelle kuuluu?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta mielestäni sopivia ovat:

Ehdottomasti puoluetuet,niille ei ole mitään perustetta.

Kriisinhallinta voitaisiin poistaa ja muuttaa poikkeusoloja varten harkittavaksi,koska Suomen ei tarvitse olla pyssyleikkejä leikkimässä muiden mailla.

Kehitysyhteistyö pitää olla jokaisen omasta päätöksestä kiinni.

Maahanmuutto voisi olla myös vapaaehtoista ja jokaisen omasta päätöksestä kiinni ottaa hoivattavaksi.

Muista pitäisi tietää enemmän ennen kuin osaa sanoa mitään niihin..kuten energiatuki,en ole edes koskaan kuullut moisesta..

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Tukimuodoissa on aina se huono puoli, että ne pyrkivät tekemään tuotteista halpoja, mutta aiheuttavat vain sen että kustannukset jakautuvat useammalle ihmiselle. Voidaan tietenkin käydä keskustelua onko valtion rooli vaikuttaa siihen mitä ihminen syö, mitä sähköä käyttää, millä autolla ajaa tai kuinka paljon bensiiniä sillä kuluttaa. Minusta ei.

Energiatehokkuus on tapahtunut itsestään viimeisen parin vuosikymmenen aikana, sillä siitä on tullut elektroniikkayritysten vientivaltti, koska

1) Ihmiset ovat moraalisia olentoja, ja kahdesta yhtä hintavasta tuotteesta ihminen valitsee todennäköisemmin luonnolle ystävällisemmän.

2) Energiansäästö vaikuttaa suoraan syntyneisiin kustannuksiin

Sama asia koskee energiantuotantoa, tuulivoimat tai vesivoimat eivät ole sillä asteella, että niillä voisi vielä tuottaa varmaa sähköä käytettäväksi. Itse näen että turvallisin, halvin ja tehokkain energian tuotantotapa on ydinvoima.

Toimituksen poiminnat

Sivut