Kansojenherra Oikealla ja oikeassa - Kansallisliberaalia pohdintaa

Miksi nainen kelpaa vain uhriksi?

  • Miksi nainen kelpaa vain uhriksi?

"Minusta on hirveä ihminen se, joka saattaa esimerkiksi nyt tällaisen teon tehneen äidin (tai isän) niin pois tolaltaan, että hän tekee epätoivoisen ja peruuttamattoman teon! Usein rankkoihin epätoivoisiin tekoihin johtaa puolison pettäminen, uskottomuus ja puolison hylkääminen jonkun toisen takia!"

-Vauva.fi

 

Rautavaaran turma osoitti tehokkaasti toteen yhteiskunnassa esiintyvän oletuksen, jonka mukaan nainen on uhri jopa murhatessaan omat lapsensa. Rautavaaran tapaus synnytti melkoisesti myötätuntoa hirmuteon tehnyttä äitiä kohtaan, joka pyrittiin kuvaamaan vaikean masennuksen uhriksi. Esimerkiksi Katri Manninen kirjoitti aiheesta pitkän tekstin, jonka perusteella hän ymmärtää äitiä, vaikka itse tekoa hän ei hyväksyisikään. Äidin kokema masennus, parisuhteessa koetut ristiriidat ja kyseisen äidin neuroottinen mustasukkaisuus nähtiin riittävinä motiiveina kolmen lapsen murhaan. Monet pitivät yhteiskuntaa syyllisenä kyseiseen hirmutekoon, sillä se ei kyennyt tarpeeksi auttamaan äitiä tekoa edeltävänä aikana. Osa pahasisuisimmista kirjoittajista ehti syyttämään perheen isää siitä, että hänen lastensa äiti murhasi itsensä ja lapsensa hyvinkin kauhistuttavalla tavalla.

Taustalla oleva ajatus on mielestäni erittäin ongelmallinen. Sen mukaan äidit ovat eräänlaisia käveleviä aikapommeja, jotka saattavat milloin tahansa tappaa lapsensa ilman puolison ja ympäröivän yhteiskunnan välitöntä läsnäoloa. Itsetuhoiset ajatukset, joihin vedetään mukaan myös omat lapset, nähdään ikään kuin väistämättömänä lopputuloksena, johon päädytään puutteellisen avun takia. Äidit ikään kuin "pakotetaan" tappamaan lapsensa, jos hänen elämäänsä ei koko ajan miesten toimesta valvota. Äidit pyritään kuvaamaan syyntakeettomina, jotka eivät tietoisesti tee mitään pahaa. He eivät vain voi itselleen mitään.

Äidit tekevät yli 60% alaikäisiin kohdistuvista henkirikoksista. Vaikka alaikäisiin kohdistuvat murhat herättävät itsessään voimakkaan inhoreaktion, samaa inhoa ei kuitenkaan kohdisteta rikoksen tekijöihin. Siinä missä murhiin syyllistyneet miehet rinnastetaan yleisesti ihmishirviöiksi, saavat murhiin syyllistyvät äidit osakseen kieroa myötätuntoa. Alaikäisiin kohdistuvat henkirikokset tulisi tuomita voimakkaasti tekijän sukupuolesta riippumatta. Mikäli miehiä ja naisia halutaan pitää tasa-arvoisina toimijoina, heitä tulisi kohdella samoilla standardeilla. Naiset voivat olla yhtä väkivaltaisia, mielisairaita tai julmia mitä miehet, vaikka he eivät yleensä ulkoisesti näytä yhtä uhkaavilta.

Tätä samaa naisiin kohdistuvaa vähättelyä näkyy myös monissa poliittisissa liikehdinnöissä, mitkä koostuvat yllättäen pääosin naisista. Näennäisesti naisten etua ajavat feministiset liikkeet antavat melko omituisen kuvan naisten kyvyistä ja taidoista. Näiden liikkeiden maailmankuvassa naiset ovat vain passiivisia objekteja, jotka joutuvat kärsimään milloin huonoista työoloista, milloin miesten ylivallasta ja niin edelleen. Ympäröivässä yhteiskunnassa esiintyvä naisviha ja "raiskauskulttuuri" ylläpitävät heidän mielestään naisten sortoa, johon yhteiskunnan tulisi puuttua. Näiden liikkeiden silmissä naiset eivät käytännössä ole yhtä kyvykkäitä mitä miehet, joten yhteiskunnan pitää aktiivisesti tukea ja ylläpitää heidän asemaansa. Feministien silmissä nainen kun ei kykene siihen itse.

Naisiin kohdistuva vähättely tulee hyvin ilmi esimerkiksi keskusteltaessa ns. naisen eurosta. Naisten vapaaehtoisten uravalintojen kautta syntynyt tilanne pyritään näkemään ongelmana, johon yhteiskunnan tulisi jälleen kerran puuttua. Naisten kouluttautumista omien valintojensa vastaisesti tuetaan avoimesti esimerkiksi Valtava-ohjelman avulla, jonka alaisuudessa toimii myös koululaisille suunnattu Alapäällä.fi. Naisten asemaa pyritään myös keinotekoisesti nostamaan naiskiintiöillä, jotka leimaavat naiset kyvyttömiksi toimijoiksi, joilla ei ole rahkeita saavuttaa korkeita asemia omilla taidoillaan. Mielestäni todellisuus on kuitenkin toinen.

Ajatus naisten kyvyttömyydestä tulee ilmi myös seksuaalirikoksiin liittyvissä keskusteluissa. Yhdysvalloissa levinnyt "yes means yes"-lainsäädäntö on käytännössä johtanut siihen, että miehiä ja naisia arvioidaan täysin eri standardeilla. Kahden ihmisen välinen seksi voidaan laskea raiskaukseksi, mikäli toinen osapuoli kokee jossakin välissä päättäneen suostumuksensa kyseiseen toimintaan. Tämä on käytännössä johtanut siihen, että nuoret miehet eivät uskalla enää tehdä tuttavuutta humalaisten tyttöjen kanssa, joka on esimerkiksi opiskelijajuhlissa synnnyttänyt melkoisesti jännitteitä sukupuolten välille. Kyseinen kehitys tarkoittaa käytännössä sitä, että miehet nähdään olevan naisia vastuullisempia ja kypsempiä, jonka takia he joutuvat myös kantamaan vastuun molempien turvallisuudesta. Naiset nähdään jälleen vain toiminnan kohteina, joilla ei ole päätösvaltaa tai vastuuta omasta itsestään (tai kehostaan).

Kyseisen vähättelevän trendin takia herää väistämättä kysymys siitä, että löytyykö tasa-arvokeskustelusta yhtäkään liikehdintää, joka ei lähtökohtaisesti pyri alentamaan naisia lapsen tasolle? Jos jokaista ihmistä käsiteltäisiin ainoastaan yksilönä, sukupuolella tai sen varjolla harjoitetulla politiikalla ei olisi mitään merkitystä.  Yksilökeskeisessä maailmankuvassa ihmisen teot ja päätökset arvioitaisiin samalla tavalla riippumatta siitä, miltä kyseinen ihminen näyttää, kuulostaa tai kantaa haarojensa välissä. Tätä näkökulmaa on vain melkein mahdotonta löytää mistään näennäisesti tasa-arvoa ajavasta liikehdinnästä.

---

Tuukka Kuru

M11

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Ari Kemppainen

Suurin osa perhesurmien tekijöistä on narsistisia ja sairaalloisen itsekeskeisiä persoonallisuuksia, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Lauerma.

Tekijöiden motiivit ovat sairaalloisen itsekeskeisiä.

Perheensä tai puolisonsa surmaavan henkilön tunteet läheisiä kohtaan ovat omistavia, määräilynhaluisia ja tähtäävät hallintaan. Perheenjäsenillä sinänsä ei ole surmaajalle arvoa, vaan perhe on osoitus omasta osaamisesta tai asemasta.

- Normaali aito rakkaus perhettä kohtaan loistaa poissaolollaan, Lauerma sanoo.

http://yle.fi/uutiset/ylilaakari_lauerma_perhesurm...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ei se ole mitään ydinfysiikkaa nähdä kenestä, kenen tuntemuksista ja maailmankatsomuksesta noissa teoissa on kysymys. Vain yhden ihmisen tarina niissä on aina nähtävissä. Muista viis.

Narsistinen ihminen voi aivan hyvin olla masentunut. Sellainen hän on ymmärtääkseni erityisesti silloin, kun hänen narsistinen fantasiansa romahtaa. Silloin millään tai kenelläkään ei ole mitään väliä, maailman keskipiste on romahtanut, loppu on käsillä ja se ritualisoituu sitten myös tekoina - maailma loppuu myös niiltä, joihin hänellä on valtaa.

Murha ja itsemurha eivät ole mitenkään erillisiä asioita. Ne ovat enimmäkseen ero hallitsijan ja alistujan välillä. Aggressio on samaa. Ja valtava narsistinen kipu ja häpeä vain pökköä pesään.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Mistä tiedämme teon motiivin olleen esim. täysin tai edes osittain riippuvainen narsistisista lähtökohdista? Henkilö on jo kuollut ja riistänyt henkensä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yhteiskunnassa ei vain nähdä miesperhesurmaajaa samalla tavoin olosuhteiden uhrina, kuin naista.

On ehkä helpompi ymmärtää, että jos kyseistä naista olisi voitu tukea ja auttaa ennen perhesurmien tekemistä, niin perhesurmat olisi voitu estää. Mutta sama asia pätee myös miesten tekemien perhesurmien kohdalla.

Me näemme helpommin masennuksen naisten tekemien väkivaltarikoksien taustalla, mutta kun mies tekee väkivaltarikoksen, niin emme enää näe masennusta, vaan meidän mielestämme miehen väkivalta johtuu miehen henkilökohtaisesta pahuudesta. Tai "feministisesti", miessukupuolen pahuudesta.

Kyllä mieskin voi olla uhri. Väkivaltarikoksia voitaisiin vähentää, etenkin, jos miehille tarjottaisiin apua ja tukea niissä tilanteissa, joissa hänen vaimonsa tai pitkäaikainen naisystävänsä jättää hänet. Suurin osa tapauksista, joissa mies surmaa tarkoituksellisesti vaimonsa tapahtuu juuri erotilanteissa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Muistelen, että vuoden 2009 viimeisenä päivänä kauppakeskus Sellossa ja sen lähistöllä viisi ihmistä murhannutta Ibrahim Shkupollia myös "uhriutettiin". Tämä maahanmuuttaja oli muka omaksunut suomalaisuuden niin täysin, että ryhtyi härmäläistyyppiseen veritekoon. Shkupolli itse kuoli kuudentena surmatessaan myös itsensä.

Viime vuosikymmenellä joukkosurmat (Jokela, Kauhajoki, Espoo) alkoivat muistuttaa jonkinlaista epidemiaa. Muutaman rauhallisemman vuoden jälkeen nyt tapetaan taas, kouluissa ja maantiellä.

Toimituksen poiminnat

Sivut