Työajan lyhentäminen on typerä ajatus
Kokoomuksen ehdotus viikottaisen työajan pidentämisestä kohtasi ankaraa kritiikkiä vasemmistopuolueiden suunnasta. Työajan pidentämisen sijasta vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ehdotti täysin päinvastaista kehitystä, eli työajan lyhentämistä 30 viikottaiseen työtuntiin, palkan pysyessä kuitenkin ennallaan.
Anderssonin mielestä työajan lyhentäminen synnyttäisi tarvetta lisätyövoiman palkkaamiselle, sillä lyhennetyt työvuorot vaatisivat enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä. Lyhennettyä työaikaa tulisi Anderssonin mukaan ensin soveltaa kunnallisiin työtehtäviin ja sen jälkeen tarvittaessa laajentaa koskemaan myös yksityistä sektoria.
Anderssonin ja muiden vasemmistolaisten ajama hanke tuottaisi kuitenkin tuntuvaa haittaa Suomen kansantaloudelle ja kasvattaisi huomattavasti työttömien määrää. Selitän mielelläni miksi.
Yksityisen sektorin työntekijöiden palkkaus on riippuvainen työnantajana toimivan yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Työntekijöiden tuottama taloudellinen hyöty tulee olla niin suuri, että se riittää korvaamaan työntekijän palkan lisäksi myös verot ja tuotannossa syntyvät välilliset menot. Kahdeksan tunnin työ tulee siten olla tuottavuudeltaan huomattavasti korkeampi mitä siitä maksettava rahallinen korvaus.
Työpaikan, esimerkiksi konepajan kyky maksaa palkkoja on riippuvainen kyseisen yrityksen tuottamasta liikevoitosta. Yritys myy työntekijöidensä mahdollistamia tuotteita niitä tarvitseville asiakkaille, joiden tilaukset mahdollistavat myös yrityksen palkanmaksun. Jos kyseinen konepaja tuottaa tuntuvasti voittoa, se kykenee myös laajentamaan tuotantoansa, joka taasen synnyttää lisätarvetta uusille työntekijöille.
Suomen nykyinen työttömyysongelma on pitkälti seurausta edellä esitetystä kaavasta. Euroopan mittakaavassa korkean kokonaisveroasteen ja suurten välillisten kustannusten takia yritykset pystyvät harvoin laajentamaan toimintaansa, joka tarkoittaa myös pienempää tarvetta uudelle työvoimalle. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomessa sijaitsevat yritykset kykenevät harvoin ylläpitämään edes nykyisiä työntekijöitään, saati palkkaamaan uusia. Suomen talous ei ole vieläkään palautunut vuoden 2009 romahduksesta.
Li Anderssonin ehdotus kuudesta työtunnista ja kahdeksan tunnin palkasta on tässä mielessä erittäin turmiollinen ajatus. Omassa työpaikassani ruostumatonta terästä tuotetaan 24 tuntia vuorokaudessa, joka on tällä hetkellä jaettu kolmeen kahdeksan tunnin (3*8 = 24) vuoroon. Mikäli tähän kiertoon sovellettaisiin kuuden tunnin työpäivää, joutuisi kyseinen terästehdäs palkkaamaan yhden kokonaisen vuoron lisää (6*4 = 24) varmistaakseen ympärivuorokautisen tuotannon. Tämä lisäisi terästehtaan henkilöstömenoja välittömästi ainakin 33 prosentilla, mikäli työntekijät saisivat edelleen kahdeksan tunnin palkan lyhennetyistä työvuoroista.
Yrityksen asiakaspotentiaalin pysyessä kuitenkin samana, tulisivat lisääntyneet kustannukset teräskonsernin itsensä maksettaviksi. Taloudellisesti epävarmoina aikoina tämä tarkoittaisi todellisuudessa tuotannon rajua supistamista ja satojen työntekijöiden lomauttamista, sillä yrityksen olisi pakko karsia tuotantoon käytettyjä työtunteja.
Vasemmistolaisille markkinatalouden sisäiset lainalaisuudet ovat usein täyttä hepreaa, sillä he luulevat käytettävissä olevien työtuntien määrän olevan vakio. Jakamalla tämän (virheellisen) työtuntien kokonaismäärän suuremmalla joukolla työntekijöitä he luulevat käytännössä poistavansa työttömyyden. Rahat näiden työntekijöiden palkkaamiselle löytyy tietenkin taikaseinästä, sillä yrityksen tarve tuottaa voittoa kuulostaa heidän mielestään turhan fasistiselta ja äärioikeistolaiselta. Todellisessa maailmassa yritykset eivät kykene maksamaan työntekijöidensä palkkoja, mikäli työntekijöiden tuottavuus ei riitä kattamaan työn teettämisestä syntyviä kustannuksia. Palkanmaksu ei ole poliittinen päätös, vaan työntekijälle maksettu korvaus hänen tuottamastaan taloudellisesta voitosta.
Jos työntekijöiden palkkaus ei olisi taloudellisten realiteettien alaisuudessa, voitaisiin työpäivää supistaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi kahden tunnin työpäivä kahdeksan tunnin palkalla olisi työntekijöille varmasti vielä mukavampi vaihtoehto, sillä se moninkertaistaisi työvoiman tarpeen lisäten samalla tuntuvasti työläisten vapaa-aikaa. Ahkerat työntekijät voisivat lisäksi halutessaan tehdä neljää työtä yhtä aikaa, joka Suomen keskipalkkaa soveltaen tarkoittaisi 12400 euroa kuussa! Tällä oivalluksella saisimme työttömyyden minimiin ja jokaisesta suomalaisesta potentiaalisen miljonäärin.
Hieno ideani ei tosin kykene kertomaan sitä, mikä yritys on kykenevä maksamaan kahden tunnin työstä täyden palkan. Ehkä olen vain liian oikeistolainen ymmärtääkseni tämän.
—
Tuukka Kuru
M11
Työaikaa ei pidä lyhentää, kun autolla mennään vastamäkeen painetaan kaasua, eli lisätään tehoa, eikä lyhennetä moottorin käyntiä.
Samoin on työn kanssa lamassa, nyt tulee niiden jotka töissä ovat tehdä kolmen edestä.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyäänkin taitaa työaika olla 7,5h.
Mites kuuden tunnin työpäivä vastaavalla kuuden tunnin työtä vastaavalla palkalla?
Ilmoita asiaton viesti
Kuuden tunnin työpäivä kuuden tunnin palkalla ja vastaavasti niin että myös työnantajalle koituu samassa suhteessa vähemmän kuluja. Sopisi varmaan aika monelle, ml mulle, mutta ei taida ay-liike koskaan sellaiseen taipua.
Ilmoita asiaton viesti
Mulla on 6h työpäivä ja palkka putosi jotain 550 euroo. Mutta arvostan vapaa-aikaa. En näe järkeä, että vähemmästä työtunnista maksettaisiin sama.
Ilmoita asiaton viesti
Eli siis..väittääkö markkinatalouden lainalaisuudet,että 8 tunnin päivä on tehokkain aika tehdä työtä?
Vai onko markkinatalouden lainalaisuudet lyöty jossakin kohtaa riippumaan tuosta 8 tunnin työpäivästä?
Edit: Ja töihinhän ei mennä tekemään työtunteja vaan työtä tunnissa. Noh..kaikki ei varmaan ajattele samoin.
Edit2: Mikäli markkinatalouden lainalaisuudet myös pitävät sisällään palkan maksamisen tuottavuuden mukaan niin heitit sen ajatuksen juuri olkasi yli 🙂
Ilmoita asiaton viesti
>Eli siis..väittääkö markkinatalouden lainalaisuudet,että 8 tunnin päivä on tehokkain aika tehdä työtä?
Kahdeksan tunnin työpäivä on pitkälti sosdemien ajama välttävä kompromissi työnantajien ja työntekijöiden välillä. Pitkällä aikavälillä palkkaus ja tuottavuus ollaan pitkälti laskettu tämän luvun varaan. Se ei ole siinä mielessä pyhä.
>Vai onko markkinatalouden lainalaisuudet lyöty jossakin kohtaa riippumaan tuosta 8 tunnin työpäivästä?
Markkinat on pitkälti muovautuneet tämän mallin ympärille. Se ei ole paras mahdollinen.
>Ja töihinhän ei mennä tekemään työtunteja vaan työtä tunnissa. Noh..kaikki ei varmaan ajattele samoin.
Kahdeksan tunnin työpäivät ovat osoittautuneet tuottavimmiksi mitä kuuden tunnin työpäivät. Ruotsissa kuuden tunnin kokeilut lopetettiin vuonna 2005 huonojen tuottavuuslukujen takia.
>Mikäli markkinatalouden lainalaisuudet myös pitävät sisällään palkan maksamisen tuottavuuden mukaan niin heitit sen ajatuksen juuri olkasi yli
Tämä on totta. Työaika ja palkkaus pitäisi olla työntekijän ja työnantajan keskinäinen sopimus. Valtiovallan ei tule puuttua siihen varsinkaan pakottamalla yrityksiä maksamaan tuottavuuden ylittävää palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kahdeksan tunnin työpäivä on pitkälti sosdemien ajama välttävä kompromissi työnantajien ja työntekijöiden välillä.”
Onneksi joku ajoi..koska jonkunhan sen on aina tehtävä ja toinen osapuoli ei sitä ollu tekemässä.
”Pitkällä aikavälillä palkkaus ja tuottavuus ollaan pitkälti laskettu tämän luvun varaan. Se ei ole siinä mielessä pyhä.”
Eli siitä on tehty lainalaisuus eikä suinkaan spontaanisti muokkautunut.
”Markkinat on pitkälti muovautuneet tämän mallin ympärille. Se ei ole paras mahdollinen.”
Mitä,mitä..miksi markkinat eivät ole korjanneet?
”Kahdeksan tunnin työpäivät ovat osoittautuneet tuottavimmiksi mitä kuuden tunnin työpäivät. Ruotsissa kuuden tunnin kokeilut lopetettiin vuonna 2005 huonojen tuottavuuslukujen takia.”
Kuitenkin Suomesta on erillainen esimerkki olemassa,millä pitäisi olla tietääkseni hieman enemmän painoarvoa kuin Ruotsin esimerkillä.
”Tämä on totta. Työaika ja palkkaus pitäisi olla työntekijän ja työnantajan keskinäinen sopimus.”
Nyt harhauduttiin mikä on aina epätoivottava suuntaus tässä kohtaa..jos palkka maksetaan tuottavuuden mukaan,niin mikä se tuottavuus on,kuka sen määrittelee? Määritteekö työntekijä sitä osuutta?
Ilmoita asiaton viesti
>Onneksi joku ajoi..koska jonkunhan sen on aina tehtävä ja toinen osapuoli ei sitä ollu tekemässä.
Vielä parempi että se olisi jäänyt sopimusvapauden piiriin.
>Eli siitä on tehty lainalaisuus eikä suinkaan spontaanisti muokkautunut.
Kuten mainitsin aiemmin.
>Mitä,mitä..miksi markkinat eivät ole korjanneet?
Raskaissa kahleissa on vaikea saavuttaa hyvää juoksutulosta. Nykyään mennään niillä ehdoilla mitä julkinen valta on kansalaisilleen antanut.
>Kuitenkin Suomesta on erillainen esimerkki olemassa,millä pitäisi olla tietääkseni hieman enemmän painoarvoa kuin Ruotsin esimerkillä.
Linkkiä tähän esimerkkiin kiitos.
>Nyt harhauduttiin mikä on aina epätoivottava suuntaus tässä kohtaa..jos palkka maksetaan tuottavuuden mukaan,niin mikä se tuottavuus on,kuka sen määrittelee? Määritteekö työntekijä sitä osuutta?
Tuottavuus lasketaan kokonaistuotannon ja käytetyn työn välisenä suhteena. Esimerkiksi terästehtaalla palkkaa maksetaan osittain tuntipalkan, osittain tuottavuuspalkkion perusteella. Tuottavuuden määrittelee tietenkin työnantaja, joka määrittää yrityksen toimintatarkoituksen ja varmistaa linkin asiakkaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuottavuuden ongelma on vähän erilainen esim. opetuksessa ja tieteessä, koska tuloksen hvyyden ratkaisee pitkälti mm. laatu ja muut ei-määrälliset tekijät.
Osa tuottavuuden parantumisesta syntyy tiimityönä (kaikki palkitaan), mutta joskus myös yksilön oivallusten kautta. Oivallinen ihmisten, asioiden ja itsensä johtaminen ei aina saa arvostusta osakseen, vaikka juuri sitä kautta voi tapahtua uudistumista ja kehitystä – hyvinvointiakin.
Ilmoita asiaton viesti
”Vielä parempi että se olisi jäänyt sopimusvapauden piiriin.”
Kuten mainitsin..mikäli työntarjoaja osapuoli ei asiaa tahdo niin se ei olisi auttanut mitään jättää sitä sopimusvapauden piiriin.
”Nykyään mennään niillä ehdoilla mitä julkinen valta on kansalaisilleen antanut.”
Eli mitä kansa on itselleen tahtonut..näin demokratiassa,kun ollaan eikä diktatuurissa.
”Linkkiä tähän esimerkkiin kiitos.”
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&new…
”Tuottavuuden määrittelee tietenkin työnantaja, joka määrittää yrityksen toimintatarkoituksen ja varmistaa linkin asiakkaisiin.”
Juuri näin..eli palkan maksaminen tuottavuuden mukaan vain johtaa harhaan. Tosiasiassa kyse on siitä,että työnantaja saa yksin määritellä palkan.
Ilmoita asiaton viesti
”Eli mitä kansa on itselleen tahtonut..näin demokratiassa,kun ollaan eikä diktatuurissa.”
Ei kansa, vaan kansan enemmistö (ainakin epäsuorasti). Eri mieltä oleva vähemmistö taipukoon enemmistön tyrannian edessä.
”Juuri näin..eli palkan maksaminen tuottavuuden mukaan vain johtaa harhaan. Tosiasiassa kyse on siitä,että työnantaja saa yksin määritellä palkan.”
En tiedä miten päättelet palkan tuottavuuden maksamisen johtavan harhaan, mutta kyllä, työnantaja tietysti yksin määrittelee palkan. Hänhän sen maksaakin, joten kenellä muulla muka pitäisi olla jotain sanomista asiassa? Se, ottaako kukaan tarjottua palkkaa vastaan, onkin eri kysymys. Jos ei ota, joutuu työantaja tarjoamaan enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Vellu Heino: – ”Eli mitä kansa on itselleen tahtonut..näin demokratiassa,kun ollaan eikä diktatuurissa.”
Hieman ironista, kun tässä kaksi henkilöä, joista molemmat kuuluvat siihen samaiseen kansaan, sanovat toinen toista ja toinen toista, ja sitten toinen sanoo, että kansa on itselleen tahtonut tätä ja tätä. Mitä ylipäätään tarkoittaa lause ”kansa haluaa” jotakin? Miten ”kansan tahto” määritellään? Melkein joka asiassa kun siinä kansassa on joitakin yksilöitä, jotka sitä asiaa haluavat, joitakin, jotka eivät halua, ja jotta pakka sekoittuisi ihan täysin, on myös joitakin, jotka eivät ota kantaa koko asiaan. Miten tuommoinen mielipiteiden sekasotku kuin kansa voisi ”haluta” yhtään mitään?
Ilmoita asiaton viesti
Kansan ”yhteisen edun” ongelmasta olen kirjoittanut jo aiemmin:
http://kansojenherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1621…
Ilmoita asiaton viesti
Perkule, veit miulta artikkeliaiheen. 😉
Ilmoita asiaton viesti
pitkän aikavälin tavoitteeksi voidaan ottaa jopa 4 tunnin työpäivät (sama elintaso), mutta mennään nyt kuuteen tuntiin ensin.Siihenkin päästäisiin kyllä, kun oikea keinovalikoima on käytössä ja turha hötkyily jätetään pois. Hyvä keskustelunavaus Anderssonilta, kertakaikkiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Teen pienen sivuloikan: mitäs arvelisit mallista, jossa tuloveroista luovuttaisiin kokonaan? Julkisella sektorillahan tuo on taskusta taskuun pelailua, mutta yksityiselläkin puolella voisi olla mielekästä työn tekemisen sijaan verottaa vain firman tuottamaa voittoa? Kansainvälisten firmojen verottamiseen varmaankin pitäisi kehittää jonkinlainen liikevaihtoverotus tms., joka estäisi veropakolaisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Libertaarina kannatan mallia, missä lopulta työn ja yrittämisen verotus poistettaisiin täysin. Verotus koskisi tällöin vain kulutushyödykkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin kirjoitettu! Minusta tuo 8 tunnin työpäivä on optimi eikä sitä tulisi lyhentää tai pidentää ainakaan lainsäädännöllä. Suurin osa ainakin läntisistä maista noudattaa tuota käytäntöä ja kilpailee näin ollen samassa sarjassa.
Vasemmiston ehdotukset 6 tunnin työpäivästä ja 8 tunnin palkasta, ei ole tästä maailmasta. Sillä yritetään kalastella ennnen kaikkea kuntatyöntekijöiden ääniä. Aloilla joissa rahat tulee valtion loputtomasta kirstusta, ei ymmärretä että joku ne sinne kassaan myös hankkkii.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, minäkään en ymmärrä sitä, miksi pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka kuuden tunnin työstä. Sen sijaan työajan lyhentäminen voisi olla sinänsä ihan hyvä ajatus, ja sen puolesta puhuvia tutkimuksiakin löytyy. Lyhyempi työaika parantaa tuottavuutta ainakin tämän jutun seurana karusellissa pyörivän Pekko Vehviläisen artikkelin mukaan.
http://pvehvila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174178-tu…
Ilmoita asiaton viesti
Jos 7,5 tunnin työpäivä ja palkka pienenisivät 6 tuntiin eli 20%, silloin 100 hengen työpaikassa voisi avautua työtä noin 20 hengelle, jotka ovat kortistossa. Kulut olisivat suunnilleen samat.
3.500€/kk palkka muuttuisi 2.800€/kk palkaksi vähän pienemmin veroin ja lisää vapaa-aikaa tuottaen (esim. 1 vapaapäivä viikossa). Mielenterveys, ammattitaito ja työkyky säilyisivät yhä useammalla, puhumattakaan ihmisen kokemasta kykyjen ja elämän ’haaskuusta’.
Onhan sekin arvokasta, että työttömäksi jäänyt pääisisi takaisin elättämään itseään omin käsin ja samalla pois MOL:n asiakkaan oravanpyörästä täyttämästä lappuja, ilmoittautumasta valvonnalle ja pakko-osallistumasta hyödyttämille CV-, temppu- tai ”iloa elämään”-kursseille.
Nousukauden koittaessa yhä useampi ihminen olisi silloin myös kärryssä mukana.
Nimim. ”Kokemusta on” 😀
P.S:
Kansa keskustelee palkasta.
http://www.vauva.fi/keskustelu/1682842/ketju/jos_t…
Ilmoita asiaton viesti
Jos 100 hengen yritys palkkaa 20 henkeä lisää, niin kustannukset nousevat kyllä huomattavasti. Näille kaikille tulee maksaa esim. työterveyshuolto, pikkujoulut, kahvit, palkanlaskenta yms. sellaiset kulut jotka ei näy suoraan palkassa.
Mitä tulee 3500€ palkkoihin, niin niistä ei moni nauti. Työpoissaoloja on paljon esim. kiinteistöhuollon ja siivouksen, elintarviketyön ja sosiaalihuollon alalla. Näissä palkat ovat yleensä 2000€ paikkeilla jos sitäkään. Tuntien vähentäminen olisi monelle katastrofi jos palkka tippuisi samassa suhteessa. Mikään ei tietenkään estä työnantajaa ja työntekijää keskenään sopimasta lyhyemmästä työpäivästä jos sellaisen haluaa.
Jos työttömille halutaan töitä, niin alennetaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ja lasketaan palkkaamisen kuluja.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantalouden tilinpidon mukaan tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt samassa 4,05..4,10 mrd tunnissa vuosikymmenet rakennemuutoksista ja taloustaantumista riippumatta.
Työajan lyhentäminen parantaa ehdottomasti työllisyyttä etenkin tässä pakote-tilanteessa, mikä supistaa elintarvikkeiden vientiä …
Ilmoita asiaton viesti
Et vastannut ollenkaan siihen, kuka rahoittaa tämän tosiasiallisen 25% palkankorotuksen.
Niin perinteistä vassarointia.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole edes kysynyt minulta henkilökohtaisesti, mutta käsittääkseni Vasemmistonuorten ehdotuksessa 6 tunnin työpäiviä voi ottaa koemielessä käyttöön sellaisilla aloilla, joissa työn tuottavuus ei edellytä jatkuvaa työpaikalla passissa oleilua.
Toki 6 tunnin työpäivä 8 tunnin palkalla yleisesti kuulostaa itsestänikin oudolta idealta, mutta ajatuksena voi kokeilla sellaista vaihtoehtoa, että yleiseksi muuttuvan kuuden tunnin (30 viikkotyötunnin) ylittävää osaa käsiteltäisiin ylitöinä ylityökorvauskäytännön mukaisesti.
Vasemmistonuorten ehdotus ei siis ole mielestäni loppuun asti hiottu, vaan pikemminkin haaste ja keskustelunavaus…
Kansantalouden tilinpidon mukaan Suomessa työllisten tekemien työtuntien summa on pysytellyt neljän miljardin tunnin päällä vuosikymmenet, joten se on ”vakioitunut”. Lauri Ihalaisen mukaan (työministeri) ennusteet tosin näyttävät siltä, että tuo 4 mrd:n raja alitetaan jo tänä vuonna ja sen ennusteen seurauksena voidaan olettaa työn tasaamisen olevan jatkossa jopa valtiontalouden tasapainon ja yhteiskuntarauhan kannalta pakollista.
Kokoaikatyöstä tulisikin siirtyä entistä enemmän osa-aika- ja työn ohessa opiskelua tukeviin työaikajärjestelmiin.
Tuo 4 miljardia vuosittain tehtyä työtuntia jakaantuu työllisten kesken siten, että miesyrittäjät tekevät 0,49 mrd ja naisyrittäjät 0,17 sekä miespalkansaajat noin 1,77 ja naispalkansaajat 1,61 mrd tuntia vuosittain. Mistä luvuista näkee suoraan, että palkansaajamiehet ja -naiset tekevät suurinpiirtein yhtä paljon töitä kokoaikatyössä – naiset vain tekevät matalapalkkaisempia töitä …
Ilmoita asiaton viesti
Olen tehnyt koko työurani tietojärjestelmien suunnittelussa. Meillä oli tapana ennen uuden järjestelmän käyttöönottoa testata sitä suppeassa ympäristössä. Tämä on varmasti tuttua kaikille. Kun työaikaa ja -ehtoja esitetään muutettavaksi, teoreetikot kiistelevät siitä, mitkä ovat vaikutukset talouselämälle. Uutta järjestelmää pitäisi kokeilla.
Esitän, että ammattijärjestöt perustaisivat testiyhtiöitä (esim Metalliliitto metallialan verstaan). Ennen kuin esitetään muutoksia työehtoihin, niitä testattaisiin ”omassa” yrityksessä ja näin saataisiin varmuus siitä, että ne toimisivat yleisestikin (yleissitovuus). Jos homma toimii, ei tarvitsisi käydä niitä eipäs – juupas – keskuteluja yökaudet ennen lakkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Työajasta puhuminen yleisesti on oikeastaan jonkinlainen huti, sillä tuottavuuden ja työajan välille voidaan vetää suora korrelaatio vain ns. liukuhihnabisneksessä, olkoon se sitten sairaanhoitoa, siivoamista tai mutterin vääntämistä.
Samalla Suomessa on kuitenkin esimerkiksi merkittävä IT-sektori, useita luovia aloja, tieteellisiä aloja yms. asiantuntijavetoista bisnestä, joissa tuottavuus edellyttää yksittäisen duunarin tapauksessa käytännössä inspiraatiota, flow-tilaa sekä säännöllisiä tarkennuksia tehtävän työn määrityksiin. Odotusaikaa on paljon, ja työhön liittyy paljon omatoimista opiskelua sekä kommunikaatiota. Työ kuormittaa henkisesti, usein ei niinkään stressin vuoksi, vaan siksi, että jokin neuronien välittäjäaineiden reippaudeksi kutsumamme ”aivokapasiteetti” kuluu hiljalleen loppuun päivän mittaan.
Aikoinaan IT-firmoissa tehtiin hommia pääasiassa projektivetoisesti, mutta nykyään ulkoistusten vuoksi yleistyneissä IT-alan konsulttitehtävissä, joissa koko homma perustuu asiakkaalta laskutettaviin tuntikirjauksiin, on alati ongelmia sen suhteen, että minkä nimikkeen alle toimistolla vietetty 7.5 tuntia oikein lasketaan, kun ei tekijäkään aina sitä tiedä. Jos lopputuloksen rahallinen arvo otetaan huomioon, niin kirjauksista riippumatta niissä hommissa tulee joskus tehtyä viikon hommat tunnissa, joskus tunnin hommat viikossa, ja sehän riippuu ihan tähtien asennosta. Oman kokemukseni perusteella yli kahdeksaa tuntia enempää ei ole kovinkaan järkevää näissä olosuhteissa päätään rasittaa, kun tehtävistä palautumiseen menee enemmän aikaa kuin niiden tekemiseen.
Alakohtainen sopiminen työntekijän ja työnantajan välillä työaikoihin liittyen olisi periaatteessa ainoa järkevä ratkaisu, sillä kaikki eivät istu samaan muottiin, vaikka EK ja AY-liike niin asian näkevätkin. Nykyisessä poliittisessä ilmapiirissä pahoin kuitenkin pelkään, että tämä johtaisi väistämättä työaikojen pidennyksiin, mikä ei asiantuntijavetoisilla aloilla olisi kovinkaan terve uudistus.
Ilmoita asiaton viesti
Ei joustavassa työajassa ole mitään ongelmaa. Ongelma on siinä että vasemmisto vaatii työntekijöille käytännössä 25% palkankorotusta langettaen samalla työnantajille vain lisää velvollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
hyvä ehdotus Li Anderssonilta, huono vastaehdotus Kurulta. Jos vasemmisto ottaa tuon 30h tosissaan teemakseen, heidän kannatus kansan parissa voi nousta ihan uusiin sfääreihin. Kurun höpinöistä huolimatta totuus nimittäin on, että 6 tunnissa tehtäisiin pääsääntöisesti helposti sama mikä nyt hieman heikommalla sykkeelläja teholla 8 tunnissa, mm.teknologia-hyödyn ja paremman työmotivaation kautta. Kaikki tuossa voittavatja myös yleinen elintaso ja hyvinvointi paranevat, jos 30tuntiin siirryttäisiin. PK-sektorilla toki tarvitaan muitakin uudistuksia, joilla turvataan toteutus myös pk-kentässä, mutta samaan syssyyn vaan kun nykyinen rahaeliitin valta on ensi pyyhitty pois ”demokratiasta”.
Ilmoita asiaton viesti
Et näemmä harmiksi lukenut tekstiäni ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa tekijöistä voisi tehdä saman verran työtä 6 tunnissa kuin nyt 7,5:ssä. Pitkä työpäivä ei ole tuottavampaa, vaan työntekijä jakaa päivän työt koko työpäivän ajalle.
Jos työaikaa ei olisi ollenkaan, olisi vain päivän aikana suoritettavat tehtävät, työpäivä lyhenisi alle 6 tuntiin. Tuottavuuden tai työnlaadun laskematta.
Ilmoita asiaton viesti
Kahdeksan tuntia työtä tarkoittaa kahdeksaa tuntia valmiudessa toimia tuotannon eteen. Tuotantolaitoksissa tämä tarkoittaa esimerkiksi kykyä reagoida laitteiston toimintahäiriöihin.
Ei kahdeksan tunnin työ tarkoita välttämättä kahdeksaa tuntia mansikoiden poimimista, joka voidaan ”hyvällä sykkeellä” supistaa kuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Minun työaikani ns. päällikkötasolla oli edelliset 25 vuotta 24/7, eli olit käytettävissä jatkuvasti. Palkka oli kuitenkin kuukausipalkka + luontaisedut.
Olisi aika tärkeää erotella työt ja työt.
Pienyrittäjät, maatalousyrittäjät jne. painavat tunteja laskematta mutta, jos lasketaan heidän oikea palkkansa, joka ollee muutaman euron / tunti.
Satonen on pihalla, mieluumin haravoimassa lehtiä puutarhassaan kuin näinkin suuren puolueen Eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Ilmoita asiaton viesti
Suorittavassa ja yksinkertaisessa työssä tuottavuus ehkä lineaarisesti laskee työajan vähentämisellä, mutta vähänkään vaativammassa tehtävässä kahdeksan tunnin työpäivä voi hyvinkin olla tuottamattomampi kuin kuuden tunnin vastaava. Eihän esimerkiksi juuri kukaan huippu-urheilija(sisältäen myös elektronisen urheilun) tai -muusikko harjoittele paria tuntia enempää päivässä. Silti heidän tuottavuutensa on äärimmäisessä kilpailussa todettu parhaaksi mahdolliseksi.
Palkkakulujen kasvamisen kritisoiminen on myös virheellinen tapa lähestyä asiaa, ottaen huomioon että palkat ovat polkeneet lähes paikallaan samalla kun omistajien keskimääräiset voitot ovat moninkertaistuneet. Tämä kierre on loputon. Vaaditaan ja toteutetaan aina vain kireämpiä työajan korotuksia, julkisten palveluiden leikkauksia, verohelpotuksia rikkaille ja minimipalkkojen laskua kansantalouden tehokkuuden nimissä. Sitä markkinatalousjärjestelmän tuottamaa lisäarvoa ohjataan aina vain suurempi ja suurempi osuus sinne omistajien suuntaan. Sen ei tietysti pitäisi yllättää ketään, koska heillä on markkintalouden lakien mukaan täysi päätäntävalta ja mielivaltainen neuvotteluetu silloin kun ostovoima alittaa tuotantokapasiteetin ja kurjuudessa elävä työntekijäreservi(toistaiseksi globaali, oikeistolaisella politiikalla pian paikallinen) on olemassa.
Jos voittojen kasvaminen korreloisi suoraan työllisyyden kanssa, uisimme työpaikoissa. Jokaisella olisi vähintään viisi. Ne voitot eivät kuitenkaan takaa yhtään mitään, ellei kysyntää ole olemassa. Kysyntää puolestaan jatkaa laskuaan jos varallisuus kertyy aina vain kiihtyvällä tahdilla marginaalisen pienelle joukolle ihmisiä, kuten se nyt tekee.
”Vasemmistolaisille markkinatalouden sisäiset lainalaisuudet ovat usein täyttä hepreaa, …”
Täytyy sanoa että niin on oikeistolaisillekin. Oikeistolaiset, ja erityisesti libertaarit, perustavat väitteensä usein puhtaasti teoreettisiin taloussatukirjoihin ja olettamuksien pohjalta luotuihin olettamuksiin, jotka ovat täysin ristiriidassa empiirisen datan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Työn tehokkuus on noussut rahassa mitattuna yli viisin kertaiseksi sitten 50-luvun. Mistä syystä nykyään tehdään työtä edelleen 37 / 40 h viikossa vaikka tehokkuuden nousun ja elintason nousun perusteella voisi kuvitella 3-4 tunnin päivittäisen työajan riittävän. Tähän kysymykseen on syytä paneutua ennen kun on kompetenttia ottaa kantaa siihen että viikkotyöaikaa pitäisi nostaa (tai laskea).
Mihin on kadonneet tavoitteet ja ihanteet? Miksi eräiden ahneudesta johdetut näkemykset syötetään kansalle ”taloustietteellisenä” faktana ? 🙁
Ilmoita asiaton viesti