Kansojenherra Oikealla ja oikeassa - Kansallisliberaalia pohdintaa

Patriarkaatti on feministin paras ystävä

  • Patriarkaatti on feministin paras ystävä

Feministinen blogosfääri on lähiaikoina saanut seurakseen uuden kirjoittajan, jonka aikomuksena on tuottaa viisiosainen feminismiä käsittelevä artikkelisarja. Kirjoittaja on itse omien sanojensa mukaan 25-vuotias maailmaa kiertänyt valtiotieteiden opiskelija, joka taistelee henkeen ja vereen asti patriarkaattia vastaan, jonka hän ymmärtää "miesten poliittista, ekonomista ja sosiaalista ylivaltaa" ajavana järjestelmänä. Kirjoittaja tuntee myös olevansa Suomessa toisen luokan kansalainen, sillä hän joutuu toistuvasti kärsimään yhteiskunnan patriarkaalisesta ja kapitalistisesta sorrosta. Saara Huttusen jälkeen kyseessä on todennäköisimmin blogosfäärin mielenkiintoisin nuori feministi pitkään aikaan.

Paulaksi itseään kutsuva kirjoittaja kuvailee patriarkaattia seuraavin termein:

"Feministinä vihaan patriarkiaa, eli miesten poliittista, ekonomista ja sosiaalista ylivaltaa sydämeni pohjasta, mutta patriarkia ei ole sama asia kuin miehet. Vihaan myös valkoisten ylivaltaa ja sen synnyttämiä tuotteita kuten rotusegregaatiota ja orjakauppaa, mutta samalla logiikalla en vihaa kaikkia valkoisia ihmisiä. Patriarkia on myrkyllinen konstruktio, joka vahingoittaa kaikkia - naisia ja miehiä (lapsista puhumattaakaan)."

Patriarkaatin taloudellisen ulottuvuuden kirjoittaja rinnastaa kapitalismiin. Miesten ylivallan ja kapitalismin yhteyden kirjoittaja selittää seuraavilla tavoilla:

"Voidaan jopa väittää, että kapitalismi pyöriäkseen smoothisti tarvitsee ydinperhenormin, jossa nainen on alistetussa asemassa."

"Neoliberaali kapitalismi paasaa (valinnan) vapaudesta, mutta todellisuudessa vapaus on usein vain niillä, joilla on siihen puitteet luokkajakoisessa, patriarkaalisessa ja rasistisessa struktuurissa."

Tietyllä tapaa kirjoittaja on tässä asiassa oikeassa. Yksityiseen omistukseen ja vapaaehtoisuuteen perustuva talousjärjestelmä on perinteisesti suosinut tuottavimpia yksilöitä, jotka ovat maasta riippumatta olleet perinteisesti miehiä. Miehet ovat keskimäärin tuottavampia ja tarvitsevat vähemmän julkisia tulonsiirtoja elintasonsa ylläpitämiseksi. Yksityisellä sektorilla, missä yksilöltä vaaditaan tulosvastuuta, tehokkuutta ja nokkeluutta, miehet pärjäävät yleisesti naisia paremmin. 

Naiset työllistyvät länsimaissa miehiä huomattavasti useammin julkiselle sektorille, jota ollaan perinteisesti pidetty työkaluna naisten työllisyystilanteen ylläpitämiselle. On totta, että julkinen sektori tuottaa myös hyödyllisiä palveluita kansalaisilleen, mutta yhdessä asiassa se eroaa suuresti yksityisestä sektorista: siltä puuttuu todellinen tulosvastuu. Julkinen sektori ylläpitää välttämättömien julkishyödykkeiden lisäksi myös suuren määrän työpaikkoja, joiden pärjääminen ilman julkista valtaa ei olisi millään tavalla varmaa.

Julkisen sektorin vaatii toimiakseen yksityistä sektoria, mutta yksityinen sektori harvemmin julkista. Julkisen sektorin työpaikat ovat siksi hyvin tiukasti sidottuja yksityisen sektorin kantokykyyn. Naisten aseman nostaminen julkisen sektorin työllistämisohjelmien avulla on tehty pitkälti valtion suorittamien tulonsiirtojen avulla, jotka olisivat olleet mahdottomia toteuttaa ilman yksityisen sektorin luomaa talouskasvua. Tässä mielessä kaikki julkisrahoitteiset feministit ovat eräänlaisessa kiitollisuudenvelassa "patriarkaattista" yksityistä sektoria kohtaan. Jos vapaat markkinat eivät olisi luoneet nykyistä talouskasvua, feministinen ilmiö olisi jäänyt pitkälti toteutumatta, sillä olematonta kakkua on mahdotonta jakaa.

Feministisarjansa toisessa osassa Paula käsittelee Femactin ohjelmaa, missä joukko julkkismiehiä julistaa olevansa feministejä. Vaikkakin Paula suhtautuu kyseiseen tempaukseen positiivisesti, herättää se hänessä kuitenkin myös kysymyksiä.

"Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, mielestäni feminismi todella tarvitsee miehiä liittolaisikseen, mutta en voi olla pohtimatta syitä siihen, miksi ensimmäisen kampanjan pääosassa ovat yksin miehet - niin harva suomalainen nainenkaan suostuu kutsumaan itseään feministiksi. "

Videosta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta Paula jättää siitä erään tärkeän asian huomioimatta. Vaikkakin feministiseen liikehdintään hyväksytään myös miehiä, heitä ei pidetä saman vertaisina naisten rinnalla. Vaikka Paula väittääkin ensimmäisessä osassa feminismin olevan "kaikkien aate" joka ajaa "kaikkien asiaa", hän suhtautuu tietyllä varauksella miesfeministeihin. Tässä ei tietenkään ole mitään outoa, sillä naissukupuoli tulee esiin jo liikehdinnän nimessä. Rehellistä olisi kuitenkin myöntää, että feminismi on vain naisten oma lobbausjärjestö, jolla ei ole mitään tekemistä "yhteisen edun" kanssa.

Vaikkakin feminististä liikehdintää yritetään selittää talouden ulkopuoliseksi toimijaksi, se pitää sisällään paljon talouden toimintaan liittyviä vaatimuksia. Pelkistetysti jokaisen poliittisen liikehdinnän ohjelma vastaa seuraaviin kysymyksiin: 

1. Keneltä otetaan rahaa?

Feministinen liike haluaa mahdollisimman paljon helppoa hyötyä miesvaltaisista instituutioista, mutta ei juurikaan haastaa niitä per se. Feministit eivät pyri keksimään "hierarkisen" ja "patriarkaalisen" yrityselämän rinnalle omaa feminististä vaihtoehtoaan, vaan enemmänkin saamaan mahdollisimman paljon hyötyä miesten näkemästä vaivasta. Feministit eivät ole kiinnostuneita perustamaan omia yrityksiään, mutta he haluvat menestyneiden yritysten johtoon mahdollisimman paljon naisia erilaisten kiintiöiden avulla. Tämä ohituskaistaksi kutsuttu järjestelmä edustaa feministien äärimmäistä itsekkyyttä, missä henkilökohtaista hyötyä pyritään saamaan muiden kustannuksella mahdollisimman pienellä vaivalla.

2. Kenelle rahat annetaan?

Vaikka Paulan kaltaiset feministit vastustavat kapitalismia, he ovat erittäin kiinnostuneita sen tuomasta taloudellisesta vauraudesta. Feministit puhuvat usein "naisen eurosta", jonka perusteella he kokevat olevansa oikeutettuja miesvaltaisten alojen luomaan vaurauteen. Feministit ovat erittäin persoja rahalle, mutta ovat hyvin harvoin kyvykkäitä luomaan sitä itse. Vaikkakin kyseiset naiset ovat usein julkisesti huolissaan esimerkiksi teollisen sektorin sukupuolijakaumasta, he ovat harvoin halukkaita itse opiskelemaan kyseisiä aineita. Valtaosa huonosti työllistävistä aloista (esim. humanistiset ja taidepainotteiset alat) on naisvoittoisia. 

Kaikista helpoin tapa poistaa sukupuolten välisiä tuloeroja olisi tietenkin yhtäläinen into perustaa yrityksiä, yhtäläinen halu toimia pääomavoittoisilla aloilla ja yhtäläinen halu tehdä pitkiä työpäiviä. Tämä on kuitenkin monelle feministille aivan liian hidasta ja vaikeaa.

---

Loppujen lopuksi feminismi on nykyisillä toimintatavoillaan riippuvainen miehistä, halusi liikehdintä sitä tai ei. Miehistä riippumattomana elementtinä feminismin tulisi olisi taloudellisesti itsenäinen liikehdintä, joka ei kärky patriarkaalisen järjestelmän luomaa vaurautta. Toisaalta julkisen vallan kanssa integroitunut feminismi on hyötynyt kaikista eniten talouskasvun luomasta vauraudesta, jolloin on mielestäni perusteltua todeta että patriarkaatti on feminismin paras ystävä.

Olisi hyvin vaikea kuvitella feministisen valtuustojen toimintaa talousjärjestelmässä, missä ihmiset kykenisivät ylläpitämään ainoastaan minimaalista elintasoa. Tämän kaltaisessa yhteisössä naisten mahdollisuus toteuttaa itseänsä olisi myös huomattavasti heikompi mitä nykyisessä "patriarkaalisessa kapitalismissa".

---

Tuukka Kuru

M11

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Martti Laines

Ajattelua kirkastavaa analyysiä. Hienosti kiteytetty. Kiitos.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Feministien yleensä käyttämä käsite patriarkaatista tarkoittaa käytännössä sitä mallia, jossa naisten yhteiskunnallisena tehtävänä korostuu lasten synnyttäminen ja niiden hoito perheissä. Feministen kritiikin kohteena on malli, jossa perheen isä käy palkkatöissä ja tuo sitten palkkansa perheen yhteiseen kassaan, josta maksetaan miehen kulujen lisäksi vaimon ja lasten kulut. Samalla kun kritisoidaan tätä mallia, niin kritsoidaan myös perhettä, niin kun kyseinen Paulakin tekee.

Sillä seikalla, että yhteiskunnat ovat määritelleet lasten synnyttämisen naisten ehkä tärkeimmäksi tehtäväksi on ollut kylläkin historian aikana erittäin järkiperäiset ja hyvät perusteet. Emme vain nykyisin ymmärrä tätä asiaa, sillä maailma on muuttunut siten, että lapsikuolleisuus ja väestön yleinen kuolleisuus ovat lääketieteen, ravinto-olojen, hygienian, ym. johdosta laskeneet niin voimakkaasti, että nykyisin maailman ongelmana on ennemminkin liikakansoitus ja väestön liian nopea lisääntyminen, kuin väestön supistuminen.

Historiasta kuitenkin tiedämme, että ennen kansakuntien suurimpana ongelmana oli väestömäärän pitäminen edes ennallaan ja vain yhteiskunnat, jotka suosivat väestön kasvua menestyivät ja säilyivät. Esimerkiksi keskiajalla oli pitkiä jaksoja Euroopassa, jolloin väestö ei kasvanut, vaan hitaasti supistui. Historiallisesti kylmä tosiasia on ollut, että lapsikuolleisuus ja yleinen kuolleisuus on ollut niin korkealla tasolla, että jotta kansakunta ylipäänsä kasvaisi, niin mahdollisimman monen naisen tuli avioitua ja mahdollisimman monen naisen tuli synnyttää niin monta lasta, kuin hänen elinaikanaan oli mahdollista.

Jotta tällainen tavoite onnistuisi, niin miesten ja naisten sukupuoliroolien tuli eriytyä sen verran, että naisille jatkuva synnyttäminen ja lasten hoito oli parhaiten optimoitu.

Jouni Nordman

Jos mietitään kuinka pitkälle juuri lapsikuolleisuuden vähentämisessä on menty, niin Kiina on tässä ääripää, jossa suurin juhla on pistetty siihen kohtaan jossa ihmisen on parasta lisääntyä. Sillä helmikuussa alulle laitetut lapset menevät kaksi ensimmäistä vuottaan paremmassa ravinnossa, kuin muina aikoina alulle laitetut, siis tämä oli aikana jolloin ihmiset elivät luontaisen tuotannon aikana, jolloin satokausi määräsi ravinnon runsauden.

Mikael Kerokoski

Hieman hymyilyttää nämä länsifemakot; valkoihoinen nainen on maailman etuoikeutetuin ryhmä jotakuinkin jokaisella mittarilla.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Dosentti emarita (Jyväskylän yliopisto) ja feministi Raija Julkunen puhuu valtiofeministien häneltä tilaamissa raporteissa "mieselättäjäyhteiskunnasta". Se on edelleen valitettavasti totta Suomessa, vaikka feministit haluavat vaieta asiasta.

Naiset tekevät noin 75 % miesten työtunneista ja ansaitsevat noin 75 % miesten ansioista. Erossa palkkatasossa ei ole tasa-arvon kannalta siis sinänsään mitään väärää, korkeintaan vääryys kohdistuu miehiin. Tässä laskelmassa ei nimittäin ole otettu huomioon miesten tekemiä ilmaisia maanpuolustustyötunteja.

Ja jos kysytään, keneltä otetaan rahaa, vastaus on: miehiltä. Vuonna 2012 miehet ja heidän työnantajansa maksoivat työeläkemaksuja 11,1 miljardia euroa ja miehille maksettiin työeläkkeitä 10 miljardia. Naiset ja heidän työnantajansa maksoivat 7,9 miljardia ja naisille maksettiin työeläkkeitä 9 miljardia.

Lisäksi on huomioitava, että vaikka miesten ja naisten keskipalkka tehtyä työtuntia kohden on sama, miehet maksavat veroa noin 4-5 % enemmän kuin naiset palkkatuloistaan. Miesten veroaste on suurempi mutta heidän osuutensa verorahojen jaossa on naisia pienempi. Se on faktaa, josta vaietaan.

Feministit (ja naiset) elävät Suomessa miesten ansiotyön hedelmillä, mutta tästä valtiofeministit haluavat vaieta. Ymmärrättekö nyt miksi?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tasa-arvo, tehtävät ja vaatimukset:
YK toivoi naisten panosta rauhanturvaamistehtävissä. Kun tuli puhe tehtävien laadusta, muuan upseeri totesi:
"Naisia halutaan lisää operaatioihin. Heitä tarvitaan esimerkiksi henkilötarkastusten tekemiseen..."
Toisekseen valintaperusteisiin tulisi saada ns. joustoa pienin helpotuksin:
http://yle.fi/uutiset/naisten_paasya_rauhanturvaaj...

Tommi Salenius

Tässä oli erinomaisesti kiteytetty omat ajatukseni johdonmukaiseen ja kiihkottomaan tekstiin. Bloggarille iso käsi tehdystä työstä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tämä kaikki näyttäytyy hieman uudessa valossa, kun huomioimme sukupuoliroolit myös suvun jatkumisen kannalta. Tarvitaan perheen isä ja tarvitaan perheen äiti hoitamaan jälkikasvua. Ei ole pelkästään utopiaa tulevaisuus ja se, että tarvitsemme uudet sukupolvet tulevaisuutta varten.

Naiset tarvitsevat taloudellista subventiota sitä enemmän, mitä vähemmän avioliittoja solmitaan. Kokonaiset kahden vanhemman (isä ja äiti) tarvitsevat vähemmän yhteiskunnan tukea kuin yksinhuoltajaäidit.

Jukka Mäkinen

"Ei ole pelkästään utopiaa tulevaisuus ja se, että tarvitsemme uudet sukupolvet tulevaisuutta varten."

Typerä ajatus, mitä vähemmän ihmisiä olisi tulevaisuudessa sen paremmin asiat olisivat. Liikakansoitus maailman suurin ongelma, ja lähes kaikki muut ongelmat johtuvat siitä.

"Naiset tarvitsevat taloudellista subventiota sitä enemmän, mitä vähemmän avioliittoja solmitaan."

Millä perusteella? Mikä ihmeen luonnonlaki sellainen on? Jos suomalaiset naiset haluavat olla tasa-arvoisia miesten kanssa niin pärjätköön samoilla ehdoilla kuin miehet.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tässä kommentoijalla #12 puuttuu sellainen näkemys, että kohti tulevaisuutta me kaikki mennään. Nainen sukupuolena synnyttää myös tulevaisuudessa uudet lapset ja kommentoijakin tulevaisuudessakin on äitinsä maailmaan pykäämä, siis naisen. Joku kohtuus pitäisi olla elämässä sentään.

Niin niin, tietämättömyys lienee sinänsä siunattua, hyvää jatkoa vaan.

Tarkoitan, että ei mies sukupuolena mitenkään ole sallittua muuttua ns. vapaamatkustajaksi. Tämän tyyppisessä yhteiskunnassa molemmilla sukupuolilla on oma osuutensa uusintajina, tulevan sukupolven vanhempina.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru Vastaus kommenttiin #14

Nykyinen feminismi pyrkii vapauttamaan naisen kaikesta vastuusta ja siirtämään ne miesten harteille. Vaikka miehet ovatkin hirveitä sikoja, heidän tehtävänsä on kuitenkin varmistaa naisten fyysiset ja henkiset tarpeet hyvän elintason lisäksi.

Feministien mielestä naiset eivät pysty hallitsemaan omaa elämäänsä ilman miesten jatkuvaa tukemista, jolloin he saavat tuhottua kaksi sukupuolta yhdellä iskulla.

Toisesta kasvatetaan avutonta prinsessaa, toisesta orjaan verrattavaa kuormajuhtaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tuo hyvinvoinnin vaikutus feminismin tilaan on se, mitä olen itse mutuillut. Että vaikka feministi tykkää puhua "taistelusta" tai "saavutuksista", sitä ei ole mielestäni millään osoitettu, että feminismin "valtaama" ala olisi oikeastaan feminismin itsensä tekemää, vaan pelkästään tyhjän tilan ja ylimääräisten resurssien haalimisesta - taistelut ja saavutukset on tehty sitä ennen.

Luulen, että elän vielä nähdäkseni pitääkö mutuiluni paikkansa - niitä resursseja ei nimittäin kohta ole ja feministit saavat kantaa oman painonsa muiden mukana.

Mutuilen, että taantumuksen mukana myös naisen asema taantuu siinä missä miehen asema paranee (taantuu toki myös). Olemme elelleet tässä viimeaikoina maailmassa, jossa oikeasti voi (ihan aiheesta) kysellä, että mitä eroa miehellä ja naisella oikeastaan on.

Erot eivät ole ilmeisiä, kun niiden ei tarvitse konkretisoitua, ne muuttuvat rooleiksi. Näytöksiksi.

Ajatuksen taustalla on se, että jos saat aikakoneen ja ronttaat jonkun esi-isäsi sadan tai tuhannen vuoden takaa nykyaikaan, lienee aika ilmeistä, että kun samalle viivalla ollaan, olemme merkityksellisiltä osin lähempänä nykynaista kuin häntä tai hän oman aikakautensa naista.

Mutta feminismin suurin vihollinen ei todellakaan ole patriarkaatti, vaan kaikki, mikä uhkaa länsimaista kulutuksen varassa pyörivää purkkakulttuuria.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ja kaikki juontaa siis lopulta siihen, että ukko ja akka rakensi talon....

... tuo on jopa yhden blogikirjoitukseni otsikko.

Jukka Mäkinen

Kyllä se oli se ukko joka sen talon rakensi. Akka sitten muutti valmiiseen taloon.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Suomessa on kautta aikojen myös naiset osallistuneet yhteisiin rakennushankkeisiinkin. Olen itsekin ollut rakennuksella talkootöissä :-)

Käyttäjän timohellman kuva
Timo Hellman

Naisyrittäjien verkostoja on jo olemassa. Mikään ei estä liittymästä joukkoon, mikäli hallitun riskin ottaminen kiinnostaa - yhtä menestyvää miesyrittäjääkin kohden on jotakuinkin 10 epäonnistunutta miesyrittäjää tai enemmän, riippuen muunmuassa suhdanteista.
Venäjän oligarkeista monet aloittivat bisneksenteon jo Neuvostoliitossa - valtiossa, jossa yrittäjyydestä päätyi usein vankilaan.
Mikään ei käytännössä myöskään estä naisia hakeutumasta IC-koneistajiksi tai opettelemasta lännenautojen remppaamista ja tuningia.
Käytännössä monen naisen uravalinnan esteenä seisoo - toinen nainen. Eli naisten välinen peer pressure, joka yrittää sovittaa naisyksilön mitä moninaisimpiin naismuotteihin 2010-luvun Pohjois-Euroopassa.

Mutta, naisyrittäjien verkostoja on siis olemassa. Lyökää äijät laudalta ja viekää BKT nousuun.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Voitko poistaa tästä kirjoituksesta viittaukset minuun?

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Etkö ole ihan virallisesti feministi ja emmekös me ole näistä asioista keskustelleet aiemminkin? Mielestäni viittaus on tässä yhteydessä asiallinen.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Emmä ole mikään Suomen johatava feministi tms. Kirjoitan omia mielipiteitäni enkä varsinaisesti koe edes olevani mikään kovin suuri feminismin tai naisen aseman-asiantuntija. Näin luulevat ihmiset, jotka eivät tiedä ketään muuta joka kutsuisi itseään feministiksi.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru Vastaus kommenttiin #21

Kukaan ei ole väittänytkään sinun olevan Suomen johtava feministi.

Jukka Mäkinen

Toivottavasti ei poisteta. Kyseessä on kuitenkin aivan loistava esimerkki uskon vallasta logiikkaan faktoihin.

Toimituksen poiminnat

Sivut