Kansojenherra Oikealla ja oikeassa - Kansallisliberaalia pohdintaa

Euroopan unioni on yksi iso hyvinvointivaltio

  • Euroopan unioni on yksi iso hyvinvointivaltio

Sanna Antikainen totesi blogissaan, että ainoastaan hyvinvointivaltion puolustaja voi olla rehellisesti eurokriittinen. Julkisessa keskustelussa samaa vasemmistolaissävytteistä eurokritiikkiä ovat esittäneet myös muut perussuomalaiset ja puheenvuoron puolella myös muutamat pienpuolueet, nimekkäimpänä varmaankin Itsenäisyyspuolue.

Vasemmiston poliittisessa retoriikassa EU pyritään yhdistämään salakavalaan "suurpääomaan" ja (vasemmistolaisen) nykyhallituksen suorittamaan leikkauspolitiikkaan. Suomalainen sosiaalivaltio pyritään siten asettamaan EU:n vastakohdaksi, mitä mielikuvaa korostaa entisestään muka-oikeistolaisen Kokoomuksen euromyönteisyys. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Jotta voisimme vertailla eri yhteiskuntajärjestelmiä toisiinsa, meidän tulee ensin määritellä poliittisten termien sisältö. Hyvinvointivaltio tarkoittaa yleisen tulkinnan mukaan valtiota, joka suurilla julkisilla tulonsiirroilla pyrkii parantamaan vähäosaisten asemaa, tasoittamaan taloudessa syntyviä suhdannevaihteluita ja estämään yhteisöä haittaavia ilmiöitä. Hyvinvointivaltion näkökulmasta jokainen ihminen on siten osa orgaanista eliötä, jota kutsutaan yhteiskunnaksi. Tällä orgaanisella yhteiskunnalla on myös yhtäläiset edut, yhtäläinen tahto ja yhteinen identiteetti, joita yhteiskunnan aivoina toimiva valtio pyrkii ohjailemaan. 

Hyvinvointivaltiolla on myös paljon negatiivisia sivuvaikutuksia, vaikka niitä ei yleensä haluta yhdistää osaksi järjestelmää. Kun hyvinvointivaltion verotuspohja kaventuu esimerkiksi taloudellisen laman ansiosta, valtio joutuu karsimaan menojansa tai hankkimaan lisärahoitusta ulkomaalaisella lainarahalla. Toisin kun voisi alkuun päätellä, syyttävä sormi pyritään osoittamaan kyseisessä tilanteessa kohti niitä yrityksiä, jotka kärsivät kaikista eniten julkisen sektorin synnyttämästä kuormituksesta. Tavalliset ihmiset harvoin pysähtyvät miettimään sitä, voisiko hyvinvointivaltio nykyisellä julkisella kulutuksellaan olla itsessään syy köyhyyteen, työttömyyteen ja peruspalveluiden rapistumiseen.

Kun vertaamme hyvinvointivaltion ideologiaa ja Euroopan unionia toisiinsa, löydämme paljon yhtäläisyyksiä. Listaan mielelläni muutaman:

1.) Ajatus yhteisöstä, jossa jokainen jäsen on osana samaa orgaanista eliötä

Siinä missä hyvinvointivaltio pyrkii näkemään jokaisen yksilön holhoamisen ja huolenpidon kohteena, EU näkee jäsenvaltiot oman ylikansallisen hallinnon osana. Se mikä EU:n näkökulmasta sopii Portugalille, sopii myös Suomelle ja vice versa.

2.) Pyrkimys kollektiiviseen huolenpitoon yhteisön jäsenistä

Niin hyvinvointivaltio kuin Euroopan unionikin pyrkivät tasoittamaan yhteisönsä jäsenten keskinäisiä eroja suurilla julkisilla tulonsiirroilla. Siinä missä suomalaisen hyvinvointivaltion kannattaja näkee hyvätuloisten ja keskiluokan rahojen kuuluvan yhteisölle, näkee Euroopan unioni rikkaiden jäsenmaiden ylijäämän kuuluvan unionin heikommin pärjääville jäsenmaille.

3.) Ajatus yhtenäisyydestä

Yhtenäisyyden ihanne on molemmille instituutioille tärkeä. Tämä näkyy esimerkiksi Suomessa valtavana tasapäistämisenä, missä jokaisen yksilön odotetaan jakavan samat hyödyt ja samat kustannukset. Hyvinvointivaltion näkökulmasta jokaisen tulee siten saada yhtä hyvää tai yhtä huonoa palvelua riippumatta yksilön henkilökohtaisesta työpanoksesta, motivaatiosta tai maksamasta rahamäärästä. Kyseisen orgaanisen yhteisön tulee myös omistaa sama kollektiivinen ajatusmaailma, johon valtio pyrkii tarvittaessa yhtenäistetyllä koulutuksella, propagandalla ja kiristämisellä. Yleensä nämä kollektiiviset ideologiat pyritään markkinoimaan mahdollisimman viattomana ja yleishyödyllisenä, kuten esimerkiksi "suvaitsevaisena", "edistyksellisenä", "modernina", "vastuullisena", "huolehtivana" ja niin edelleen.

Euroopan unioni on tässä mielessä hyvin samankaltainen, sillä myös EU pyrkii eristämään tietyt oppositiossa olevat ideologiat yhteisönsä ulkopuolelle. EU on keksinyt paljon uusiotermejä leimatakseen kollektivismia kritisoivat elementit "antifeministisiksi" "islamofobisiksi" "rasistisiksi" ja "äärioikeistolaisiksi" hiljentääkseen aroista aiheista käydyn keskustelun. Vastapuolen yhdistäminen negatiivisiin mielleyhtymiin pyrkii kääntämään keskustelun alkuperäisestä ongelmasta sitä kritisoivan tahon olemukseen. Tarvittaessa väärät mielipiteet voidaan myös tehdä laittomaksi, mihin EU:n suvaitsevaisuusohjelma aktiivisesti pyrkii.

--

Edellä listattujen yhtäläisyyksien johdosta voimme todeta että ideatasolla EU ja hyvinvointivaltio ovat hyvin lähellä toisiaan. Varsinainen syy vasemmistolaiseen eurokritiikkiin ei suinkaan ole se, että itse järjestelmässä olisi heidän mielestään jotain moraalitonta. Heitä vain ärsyttää suuresti se, että tämä hyvinvointivaltion ylikansallinen versio tekee heistä itsestään maksumiehiä eikä vain mystisestä hyvätuloisten luokasta. Vasemmiston solidaarisuus Etelä-Euroopan köyhiä kohtaan on myös ymmärrettävästi sangen vähäinen, he kun eivät voi äänestää suomalaisia vasemmistopuolueita seuraavissa vaaleissa.

---

Tuukka Kuru

M2011

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Voihan se EU ollakin hyvinvointivaltio, mutta millainen hyvinvointivaltio? Sanoisin, että se on korporaatiokapitalistinen hyvinvointivaltio, jossa (yksityis)talouden kontrolli ulottuu kaikille elämän aloille.

Valtiot ja kunnat on pakotettu velkaantumaan, ja enenevässä määrin julkisia palveluita myös yksityistetään. Väitän, että esimerkiksi kuntien velkaantumisen todellinen syy on kuntien toimintojen yksityistäminen. Talousliberaalit eivät yleensä tätä yksityistämisen ja velkaantumisen yhteyttä huomaa, ja yksityistäminen nähdään positiivisena julkisen vallankäytön vähenemisenä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Väitän, että esimerkiksi kuntien velkaantumisen todellinen syy on kuntien toimintojen yksityistäminen."

Mihinkähän tämä väite perustuu? Yksityinen lakisääteinen monopoli on ainut tilanne, jossa näkisin tällaisen tilanteen.

Ja Kurulle: Kurko kirjoitus.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Kun jokin toiminto, esimerkiksi kunnallinen vesilaitos, yksityistetään, niin mistä tuo yksityinen yritys saa pääomansa? Entä jos yksityinen vesilaitos on taloudellisissa vaikeuksissa, kuka tulee tukemaan? Aina löytyy toki uusia yrittäjiä, jotka ovat valmiita vielä velkaantumaan. Se auttaa tilannetta varmasti paljon, vai?

Kirjoitin rahajärjestelmistä ja nykyisen pankkirahaan perustuvan talouden luonteesta yli vuosi sitten, sinne voi kommentoida, jos kiinnostaa.
http://jesper.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127322-luot...

Ei nämä asiat ihan itsestäänselviä ole. Yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ei missään tapauksessa pitäisi liittää nykyisen kapitalistisen järjestelmän ominaisuudeksi. Uskoakseni tilanne on aivan päinvastoin.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Kiitos hyvästä blogista jälleen.

Käyttäjän OlliJuntunen kuva
Olli Juntunen

Muuten hyvä kirjoitus, mutta tämä lause mättää.

"Vasemmiston poliittisessa retoriikassa EU pyritään yhdistämään salakavalaan "suurpääomaan" ja (vasemmistolaisen) nykyhallituksen suorittamaan leikkauspolitiikkaan."

Juuri missään Euroopan unionissa ei ole tehty merkittäviä leikkauksia, poikkeuksena Kreikka ja Latvia. Suomessakaan ei ole tehty leikkauksia, vaan valtio yrittää elvyttää taloutta velkaantumalla täysin älytöntä vauhtia. Euroopan talouden tila osoittaa, ettei keynesiläisyys toimi, kuten se ei ole toiminut koskaan aiemminkaan.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Jos luet esimerkiksi vasemmistolaisten puolueiden julkaisuja, huomaat että jokainen niistä kirjoittaa "leikkauspolitiikasta", eli siis pienistä kosmeettisista leikkauksista vaikka julkinen kulutus itsessään kasvaa vuodesta toiseen.

Toimituksen poiminnat

Sivut