Hyvinvointivaltion häviäjät
Kun vaalit ovat ohi, voin jälleen keskittyä lempiharrastukseeni. Hankkiessani lisää kansantalouteen ja julkiseen sektoriin liittyvää kirjallisuutta, kykenen ehkä paremmin ilmaisemaan huoleni Suomen nykyisestä talouskehityksestä ja varsinkin sen aiheuttamista uhkakuvista. Mitä enemmän asiasta hakee tietoa, sitä enemmän pessimistisyys ja kylmä realismi sekoittuvat toisiinsa. Täydelliseen fatalismiin lienee sentään turha turvautua, sillä se veisi mukanaan viimeisen toivon muutoksesta. Muutosta taloudelliseen tilanteeseen tarvitaankin juuri nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.
Suomea uhkaa tällä hetkellä ainakin kolme suurta ongelmaa, jotka ovat suoraan rinnasteisia hyvinvointivaltion suorittamiin toimiin. Ensimmäisenä on valtionvelka, jota Suomen hallitus kerryttää 7 miljardia euroa vuodessa. Vaikkakin valtionvelan kasvaminen ei aiheuta akuutteja muutoksia, aiheuttaa velkaantuminen lainakorkojen nousua ja taloudellisen itsenäisyyden menettämistä.
Mitä suurempi osa peruspalveluista rahoitetaan lainarahalla, sitä enemmän korkojen nousut vaikuttavat yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen ja niiden rahoitustarpeeseen. Korkean luottoluokituksen ylläpitäminen vaatii likviditeettiä ja sen mahdollistaminen suoritetaan koko ajan pienentyvillä ikäluokilla. Tämä tarkoittaa tiukentuvaa verotusta ja vanhempiani alhaisempaa elintasoa omalle ja minua seuraaville ikäluokille.
Nykyisille lukumääräisesti pienemmille ikäluokille asetettu vastuu on tyrmäävä, sillä julkisyhteisöjen nykyinen alijäämä on yli 9 miljardia euroa vuodessa, joka vastaa 5,2% Suomen bruttokansantuotteesta. Nykyinen AAA-luokitus johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ylijäämäiset eläkerahastot lasketaan osaksi julkista rahoitusta. Kyseiset rahat eivät kuitenkaan ole valtion vapaasti käytettävissä, joten niiden laskeminen osaksi rahoitusta on tietoista valehtelua.
Eläkerahastojen ylijäämä ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa varmaa, sillä arviolta v.2030 kuntien eläkerahastojen alijäämä ylittää 25% rajan.Julkisen sektorin osuus Suomen vuosittain maksettavista eläkkeistä on piirun verran alle puolet kaikista maksetuista eläkkeistä, kokoluokaltaan noin 10 miljardia euroa. Pelkästään kansaneläkkeiden ja muiden etuuksien määrä on 3,7 miljardia, ja määrä tulee kasvamaan paljon seuraavan 20v sisällä.
Väestön vanhentuminen tuottaa eläkkeiden lisäksi myös muita kuluja julkiselle sektorille, sillä Osku Pajamäen mukaan pelkästään sosiaali-ja terveyspalveluille povataan 2,5 miljardin euron lisärahoitustarvetta vuoteen 2020 mennessä. Eläkkeistä syntyvät rasitukset ovatkin siksi toinen Suomea uhkaavista ongelmista.
Pätkätöissä kahlaava nuorison tehtävä on velkaantumisen ja eläkepommin pysäyttämisen ohella ratkaistava vielä kolmas ongelma, joka on yksityisen sektorin työvoiman tarve. Työllistyminen itsessään ei ole kovin helppoa, sillä korkeammat laatustandardit ovat valtion säännöstelyn ansiosta alkaneet koskettamaan myös matalapalkkaisia aloja.
Työnantajille syntyy turhia kustannuksia hygieniapassien, työturvallisuuskorttien ja anniskelupassien kanssa, jotka voivat olla myös syitä jättää nuori henkilö palkkaamatta. Erilaisten laatustandardien ja muiden välillisten kustannusten ansiosta myös itse työllistäminen muuttuu vaikeaksi, vaikka yrityksillä olisikin huutava pula työvoimasta. Aikaisemmat sukupolvet eivät myöskään joutuneet hiomaan englanninkielen taitoa kahvilassa työskentelyä varten, saati pelätä joutuvansa ilmaistyövoimaksi työharjoittelija-nimikkeen alaisuudessa.
Ikäluokan pieni koko ei ole ainoa ongelma, sillä jotain mätää on myös inhimillisten resurssien kohdentamisessa. Nykyään enemmissä määrin iso osa nuorista kouluttautuu julkisen sektorin työtehtäviin. Yleisesti ottaen kaikista suosituimmat tiedekunnat ovat niitä, joiden myöhempi työnkuva on julkisesta rahasta riippuvaista. Kansantalouden kannalta tärkeimmät teollisuudenhaarat sitä vastoin valittavat hyvin motivoituneen nuoren työntekijäkunnan vähäisyydestä.
Nimeltä mainitsematon masuunimestari totesi minulle viime kesänä, että kiinnostus tekniikkaa kohtaan hiipuu samaan tahtiin kuin yksityisen ja julkisen sektorin palkkaero pienenee. Asiasta on helppo olla samaa mieltä, sillä kukapa meistä haluaisi päntätä vuosia laajaa matematiikkaa ja lujuusoppia saadakseen saman palkan mitä terveys- tai sosiaalialan työntekijä. Ei varmaan kovinkaan moni, jos kahdesta jälkimmäisestä on lisäksi mahdollista saada kuntatasolla viiden vuoden irtisanomissuoja. Valtio-tai yhteiskuntatieteitä lienee turha edes mainita.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että nykyistä sukupolvea odottaa suuremmat vaatimukset, huonommat edut, matalampi ostovoima ja suurempi vastuu julkisten menojen rahoituksesta.
Melko paska diili, näin nuoren insinööriopiskelijan näkökulmasta.
—
Tuukka Kuru
EP
Ärsytetäänpä vähän:
Vuonna 1966 eduskuntaan tuli vasemmistoenemmistö. Siitä alkaen 21 vuoden ajan maata hallitsivat lähinnä Kepu+vasemmiston ns. kansanrintamakoalitiot. Kokoomus oli v. 1966-1987 oppositiossa Kekkosen ja Neuvostoliiton takia ”yleisistä syistä” johtuen.
Kuinka ollakaan tuon sosialistisen kauden aikana julkisen sektorin (kuva 5) kunta-alan henkilöstö tuplaantui noin 200.000:sta tuonne lähelle 450.000:a. Tuo kansakunnan selkää käyristävä reppu on siitä alkaen painanut kansantalouden harteita ja kestokykyä yhä alemmaksi, vaikka mallia nimitetään Pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi.
Ensi vuonna sen repun kantamiseksi tarvitaan valtion budjettiin virallisesti 7mrd€ lisävelkaa, todellisuudessa lukema lienee lähes 10mrd€. Nyt puuhassa on six-pack.
Tässäpä täky. Nonnii poijaat, alkakaahan potkia tölkkiä tai kuollutta koiraa;-)
Ilmoita asiaton viesti
Harvoin kuollut koira on niin pyhän lehmän asemassa kuin hyvinvointivaltio.
Vai pitäisikö sanoa hyvin-hoiva-valtio.
Ilmoita asiaton viesti
Torilla kuulin kerran: pahoinvointivankila.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, mikäs se sellainen yhteiskunta mahtaa olla, jonka tavoitteena on, että voidaan huonosti?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä kannattaa ehkä kysäistä syrjäytyneiltä, jollaiselta lainaus on peräisin.
Ilmoita asiaton viesti
Ovatko pahoinvoivat hyvinvoinnin parhaita asiantuntijoita?
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun katsot velkaantumista niin havaitset, että velan ovat tehneet lähes 100 %sti porvarihallitukset
Ja mitä tulee kuntiin niin 95% kunnista on ollut porvarienemmistö,erityisesti Kepu on hallinnut kuntien valtaosaa
Vain muutamassa kunnassa on ollut vasemmistoenemmistö
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuosta voi päätellä muuta kuin että poliitikot ovat kollektiivisti puoluetaustasta riippumatta todella huonoja (vero)rahojen käyttäjiä. Tosiaan kun katsoo nykyporvareita, jotka istuvat mm. hallituksessa niin en ihmettele yhtään.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden, RKP:n ja KD:n on varmaan porvarihallitus? Eihän siinä ole kuin 3 vasemmistopuoluetta, 2 hankalammin määriteltävää pienpuoluetta ja kokoomus, jota nyt ehkä voi pitää porvaripuolueena, vaikken sitä itse sellaisena pidäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisen velkaantumiskierteen aloitti Vanhasen II hallitus ja Katainen edisti sitä ansiokkasti lupaamalla 2007 julkisellesektorille ylisuuret palkankorotukset.
Nykyinne hallitus on istunut vasta 1,5 vuotta ja siellä Katainen on edistänyt velkaantumista kulkemalla veronmaksajien lompsa levällään ympäri Europpaa jakamassa rahaa sijoittajille.
Muiden estelyä on torjuttu syyttämällä heitä populisteiksi , epäisänmaallisiksi etc
Ilmoita asiaton viesti
Surin ongelma on bktsisäien tulojakauma.
Palkkojen osuus liukuu alaspäin ja palkkojen osuus bkt:ta on enää 60 %
Kun verotusmuuttuu siten,että yritys-ja pääomatuloja verotetaan aina vain keveämmin ja silloin verorasitus kohdistuu tuohon jäljelle jäävään palkkatuloon.
Tämä saa aikaan ilmiön,että palkansajaan verotus kiristyy vaikka kokonaisverorasitus laskee
Ilmoita asiaton viesti
”Melko paska diili, näin nuoren insinööriopiskelijan näkökulmasta.”
Aika hoitaa asian,sinustakin tulee josksu vanha
Eikä sinuta tule oikeaa insinööriä, oikeat insinöörit ratkovat ongelmia ,mutta nykyiset pullamössöinsinöörit kykenevät vain levittelemään käsiään , itkemään ja rypemään itsesäälissä.
Minä olisin varaamn vetänyt itseni hirteen tuollaisella itsesäälin määrällä
Ilmoita asiaton viesti
Kemistä pärähti hyvää tekstiä. Kiitos siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kehuista, kyllä Kemissäkin on elämää.
Ainakin vähän.
Ilmoita asiaton viesti
”Eikä sinuta tule oikeaa insinööriä, oikeat insinöörit ratkovat ongelmia ,mutta nykyiset pullamössöinsinöörit kykenevät vain levittelemään käsiään , itkemään ja rypemään itsesäälissä.”
Minun ei tarvitse ratkaista ongelmia, jotka eivät ole minun itseni aiheuttamia. Onneksi nykyään insinöörejä ei enää kannusteta piipun vartta pitkin, kuten ”vanhoina hyvinä aikoina”.
En myöskään näe, että sinulla on syytä vetää itseäsi hirteen, ethän sinä joudu tästä maksamaan senttiäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se vain kuuluu sellaisen ihmisen tehtäviin, joka pitää itseään kykenevänä.
Minä olen kierrellyt koko työurani ratkomassa muiden aiheuttamia ongelmia,se on oikean ja vastuullisen insinöörin tehtävä.
Sinä varmaan katselisit vierestä kun kaveri hukkuu ? Itsepähän on ongelmansa aiheuttanut ?
Ilmoita asiaton viesti
Minähän teen mitä vain jos aiheutuneesta vaivasta maksetaan sopiva korvaus.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko kaverin pitää maksaa,että vedät hänet avannosta ?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Heliste: – ”Paljonko kaverin pitää maksaa,että vedät hänet avannosta ?”
Mitä saa tehdä kaverille, joka ei suostu vetämään toista avannosta?
Ilmoita asiaton viesti
Jani,ei tietenkään mitään,mitä sille pitäisi tehdä?
Toiset liberaalit voivat käydä sitten taputtelemassa selkään,kun piti oman päänsä eikä tehnyt mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Ja pitää muistaa,että huoltosuhde oli huono 50-60-luvuilla siitäkin selvittiin hyvin.
Sotaa edeltävät ikäluokat olivat pieniä ja sodan harventamiaja suuret ikäluokat suuria
Nyt Suomi on rikkaampi kuin koskaan,mutta ei näköään kykene vastaavaan.
Kyllä se näyttää polvi pojasta huononevan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö noina vuosina Neuvostoliiton tilaukset taanneet suomalaisille firmoille vankat tilauskannat.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi oli 60-luvulle saakka agraariyhteiskunta ja teollisuuden osuus pieni bkt:ta
Vasta suurten ikäluokkien tulo työikään 60-luvun lopulta 70-luvulle muutti Suomea teolliseksi,kun maaseudun yli jäämäväki valui etelän ja Ruotsin tehtaisiin.
Ja sotakorvaukset piti tehdä ilmaiseksi,joten 10 vuotta vientioli ilmaista eli rahaa tai tavaraa ei saatu NL vastineeksi
Ilmoita asiaton viesti
kiinnostus tekniikkaa kohtaan hiipuu samaan tahtiin kuin yksityisen ja julkisen sektorin palkkaero pienenee. Asiasta on helppo olla samaa mieltä, sillä kukapa meistä haluaisi päntätä vuosia laajaa matematiikkaa ja lujuusoppia saadakseen saman palkan mitä terveys- tai sosiaalialan työntekijä. Ei varmaan kovinkaan moni, jos kahdesta jälkimmäisestä on lisäksi mahdollista saada kuntatasolla viiden vuoden irtisanomissuoja. Valtio-tai yhteiskuntatieteitä lienee turha edes mainita.
Tämä on totta, mutta voit lohduttautua sillä, että koulut käytyäsi ja kokemusta hankittuasi voit lähteä ulkomaille rahakkaisiin töihin. Niistä nämä erisorttiset maisterit voivat vain unelmoida. Heitä ei siellä liiemmin kaivata, koska samanlaisia parasiitteja heillä on omastakin takaa aivan riittävästi. Eikä tämä julkissektorin pellossa eläminen enää kovinkaan kauaa voi kestää, joten se niistä heidän palkoistaan.
Ammattimiehillä on aina kysyntää, vaikkakaan välttämättä ei suomessa. Eihän siellä ole enää juuriaan sellaista teollisuutta, joka olisi maailmanmarkkinoilla kilpailukykyistä. Kaiken maailman nokisia nyrkkipajoja ja Tekesrahoituksella pyöriviä humpuukifirmoja ei lasketa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän ansiosta muutankin Turkkiin helmikuussa.
Hyviä huomioita!
Ilmoita asiaton viesti
Moni on lähtenyt vuoleman kultaa puuveitsellä.Kilpailu on kovaa maailamalla eivätkä ne palkat kovin kaksisia ole ellet satu olemaan huippu ja kova raivaamaan tila ympärilläsi ja pääset oikeasti huipulle.
Olin itse yli 10 vuotta töissä eri maissa ja koin sen todellisuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kokenut tältä.osin erilaisen tilanteen maailmalla ollessa. Joissain maissa tilanne muistuttaa Suomea, mutta eihän niihin kannata lähteä, paikalliset osaajat näissä maissa katselevat myös niiden maiden työmarkkinoita, joissa on tarjontaa hyväpalkkaisista työpaikoista. Itselläni on kollegoita mm. Kreikasta, Afrikan sarvesta ja Intiasta. Kyllä tähän joukkoon aina muutama harva suomalainen sopii, meitä kun on niin vähän maailmassa. Näissä ”hyvien työmarkkinoiden maissa” paikallisia kanta-asukkaita kiinnostaa insinöörityö yhtä vähän kuin suomalaisia keskimäärin, kaikki haluavat olla eri sorttisia pomoja tai töissä julkissektorilla. Kaikesta vastenmielisyydestä pitkää matikkaa ja lujuusoppia kohtaan huolimatta nämäkin työt on jonkun tehtävä, jotta saadaan kasaan jaettavaa varallisuutta. Tämä suo tekijöille ( ei puhujille ) paljon eri mahdollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.hs.fi/talous/Teknologiateollisuus+Tilau…
Lisää hyviä uutisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuukka, kannattaa lukea Joseph Stiglitzin kirja Price of Inequality, niin saatat saada hieman enemmän perspektiiviä talousteoreettiseen ajatteluusi. http://www.amazon.com/The-Price-of-Inequality-eboo…
Mutta lyhyesti, valtion menot ovat sitä varten, että niillä tuotetaan Suomen kotimarkkinoille ostovoimainen keskiluokka, jotta suomalaiset yritykset voivat myydä tuottamiaan hyödykkeitä tälle ostovoimaiselle keskiluokalle. Jos lähdet karsimaan valtiota, niin suomalaiset yrittäjät menettävät asiakkaansa, joille myydä kattopeltejä.
Mutta olet oikeassa, että velaksi eläminen on typerää ja se edustaa typerää uusklassista ajattelua, ja se että uusklassinen talousteoria on typerää pitäisi olla jo kaikkien tiedossa. Yksityisen sektorin ylivelkaantuminen on kuitenkin talousteoreettisesti paljon vakavampi ongelma kuin julkisen sektorin ylivelkaantuminen. Velkaantuminen kertoo kuitenkin siitä, että markkinoilla on liikaa velan tarjontaa ja velan ylitarjonta on pois keskiluokalta. Näin keskiluokan ostovoimaa pitäisi pystyä lisäämään. On järkevämpää nostaa keskiluokkaisen palkkaa kuin myydä keskiluokkaisella matalakorkoisia asunto- ja kulutusluottoja.
Ilmoita asiaton viesti
On muistettava, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen nousu on ollut sen verran kovaa, että se peittää pankkilainojen korkoja aika paljon. Eli keskiluokkaisten varallisuuden kasvu pitää ottaa huomioon myös kun katsotaan yksityistä velanottoa?
http://www.stat.fi/til/vtutk/2009/vtutk_2009_2011-…
http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-10-28_…
Varallisuushan siirtyy pääosin perintönä seuraaville sukupolville, mutta ongelma on nuorten pääsy kiinni omaan asuntoon.
t: Juha
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs ihmettä, ihan kuin jotenkin yhdistäisit velkaantumisen ja taloudellisen vapauden toisiinsa. Nykyinen velkaantumistahti on malliesimerkki valtiojohtoisen talouden ongelmasta, eli luodaan mahdollisuus luoda hetkittäistä hyvinvointia tulevien sukupolvien kustannuksella.
Viro on Itä-Euroopan taloudellisesti vapain valtio, jonka talouskasvu nousi jo vuonna 2010 yli kahteen prosenttiin.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thum…
Sen lisäksi maalla on huimat 6% velkaa bruttokansantuotteesta. Minusta tuntuu että pyrit tietoisesti muuttamaan sangen yksinkertaisia malleja omaa ideologiaan sopiviksi. Ei velkaantumisen osoittaminen ole mikään mielipideasia, vaan se kuinka se estetään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuukka, jos luet tekstini noin pahasti väärin, niin mielestäni se saattaa kertoa jotain juuri sinun ideologisesta vinoumastasi. Kannattaa olla varovainen sen kanssa, koska ideologia johtaa ihmisiä aina harhaan. Siksi kannattaa harrastaa tiedettä, jotta oppii ajattelemaan kriittisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Epäselvä ulosanti on yleensä kirjoittajan, ei lukijan ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Hei,
Tulkinta tilanteesta voi eri lähteiden perusteella olla hiukan positiivisempi kuin Tuukan kirjoituksesta saa. Noin pitkällä aikavälillä on noustu kuokan varresta pari sodan ja muutaman muun kriisin kautta tilanteeseen, jossa meillä on paljon sitä hyvää, josta muutama miljardia muuta tällä pallolla vain unelmoi.
Kaikki luvut eivät näytä ihan huonolta, mutta vaara on niiden muuttumisesta huonommiksi:
Suomessa yrityksillä menee hyvin, mutta investointeja tehdään ulkomaile entistä enemmän, koska markkinat ovat monella alalla ulkomailla:
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-10-22_…
Viennin kehitys on hiukan takkuilevaa, ja se on huolestuttavaa. Muutokset ovat kuitenkin hitaita:
http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppa…
Viennissä kuitenkin esimerkiksi kemianteollisuus on viime vuosina noussut. Paperiteollisuus laskee hitaasti. Koneet ja laitteet pitävät pintansa, ja yllättäen sähkö- ja elektroniikkateollisuus on vuoden aikana taas noussut:
http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppati…
Palkat ovat nousseet, liikaakin eli eniten EU-maista:
http://www.stat.fi/til/ati/2012/03/ati_2012_03_201…
Työttömyys on hiukan nousemassa, mutta pitkän aikavälin trendi näyttää tältä:
http://www.findikaattori.fi/fi/34
Verotus on keventynyt:
http://www.findikaattori.fi/fi/40
Eläkeläisillä muistaakseni enemmän kuin palkansaajilla.
Verokilpailun takia verotusta on laskettu, ja kysymys on, kuinka paljon sitä voi nostaa. On muistettava että olemme monella alueella Euroopan kallein maa ja ostovoima on ongelma:
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil…
Mutta esim. pienipalkkaisten veroaste on kohtuullinen muihin EU-maihin verrattuna:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explai…
Eläkemaksuissa oleva nousupaine on kyllä hiukan huolestuttava yritysten kustannusten näkökulmasta. Nyt on kysymys minusta siitä, miksi keskieläke laskee vaikka maksut pysyvät korkealla. Eläkkeiden taso on tulevaisuudessa paljon nykyistä korkeampi, koska ansiotasot ovat aivan toista tulevilla kuin nykyisillä eläkäisillä:
http://www.etk.fi/fi/service/uusimmat_laskelmatulo…
Julkinen ala on EU:n keskitasoa., joten sen väittäminen valtavan paisuneeksi on hiukan paksua. Nyt on kuitenkin kyse seuraavasta 20-30 vuodesta, sen jälkeen huoltosuhde kääntyy taas toisenlaiseksi:
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_12_02_julkinen…
Julkisen sektorin suurin alue eli terveyspalvelut maksavat Suomessa alle OECD:n keskiarvon, ja suuri osa EU-maista on kalliimpi:
http://www.oecd.org/health/healthpoliciesanddata/h…
Tilastokeskus kertoo julkisen alijäämän näin:
http://www.stat.fi/til/jali/2011/jali_2011_2012-09…
Ja suhteessa muihin EU-maihin:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Public_balance,_2010_and_2011_(1)_(net_borrowing_or_lending_of_consolidated_general_government_sector,_%25_of_GDP).png&filetimestamp=20121023174103
Mahdollisuudet selvitä ovat olemassa, mutta muutoksia tarvitaan kiireesti. Ei kuitenkaan vaivuta pessimismiin.
t: Juha
Ilmoita asiaton viesti
Muuten, tuo julkisen tuottavuuden kehityksen lasku johtuu minusta yksinkertaisesti siitä, että esimerkiksi hoitotapahtuman tehostamisessa ei voida mennä enää eteenpäin. Esimerkiksi tietotekniikka korjaa tuottavuutta muilla aloilla enemmän, mutta julkisella puolella laskee esimerkiksi lääkärien tuottavuutta. Isot rakenteelliset muutokset tarvitaan, mutta ei pidä ehkä niistäkään odottaa aivan massiivisia muutoksia, kun kulut eivät ole meillä kovia ja hoidon laatu ei ole riittävää kaikilta osin.
t: Juha
Ilmoita asiaton viesti
Vihreä liitto pyrkii hävittämään viimeisetkin tuottavan työn edellytykset luodessaan parempaa maailmaa.
Tämäkin taloprojekti tehdään Tanskassa, jossa omia metsiä ei ole. Kuusikkoja Suomessa vielä on ja niiden uudistamisella alkaa olla kiire. Maannousemasieni pilaa parhaan tukkiosan ja heikentää rungon alaosan, myrskyn viimeistellessä tuhot.
UPM on kehittänyt kuusipuun lämpökäsittelyä ja liimapuutekniikkaa niin, että puun tuntee puuksi vielä rakenteissa.
http://joukoakoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103…
Riemu on rajaton kun viimenenkin savupiippu kaatuu, turkikset tuotetaan Venäjällä, sähkö samoin . . .
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä tekstistä – puit sanoiksi sen, mitä en itse enää jaksa. Olen itse yrittäjä – neljättä vuotta jatkuvan stressin alaisena selviytyäkseni – ja paloin loppuun. Tuskin saan silti mitään sairaslomaa toipuakseni vaikka TYEL-vakuutuksia onkin maksettu, koska kyseessä on Suomi.
Meillä on pakkoruotsi pitämässä nuoria muuttamasta Saksan lupaaville työmarkkinoille.
Meillä on 9 päivän omavastuuaika yrittäjillä pitämässä ne kaukana eläkerahastojen kirstuista, jotta vanhukset saavat omansa. Tämä tulee kalliiksi, koska kaltaiseni jääräpäät polttavat itsensä loppuun ja joutuvat eläkkeelle tai kuolevat saappaat jalassa.
Meillä on sossu, jonka päälle ei saa ansaita lisätienestejä ilman, että ne vähennetään suoraan toimeentulotuesta.
Meillä on asioista päättämässä ainoastaan sen ikäpolven yrittäjiä, jotka suorittivat toimintaansa 80-luvulla.
Meillä on valtio, joka juustohöylää firman tulosta, mikä taas pakottaa tekemään kiireisiä investointeja ja setelit palavat Roviolla. Täytyy olla idiootti tai patriootti sijoittaakseen Suomalaiseen yritykseen. Onneksi on Viro.
Meillä on nuoriso, jolla ei ole kiinnostusta tai edes varaa äänestää, koska henkilökortti maksaa vähintään passikuvien verran ja koska täällä ei voi enää vaikuttaa.
Meillä on pakkotyö ja kallis ruokakori, jonka vuoksi kukaan ei ehdi kehittämään uusia bisneksiä, vaikka haluaisikin yrittää Suomessa.
Meillä on rajoitukset siinä, mitä opiskelija saa tienata ja kela pyytää opiskelijalta rahat takaisin vuositason tienestien mukaan. Eli et voi tehdä rahaa säästöön kesätöillä pärjätäksesi syksyn yli.
Meillä on maaseudulla siilot täynnä vanhuksia, jotka herätetään horroksesta äänestyspäivänä ja viedään bussilla uurnille.
Meillä on puoluetuet ja puolueellinen media, joka estää uusien puolueiden näkymisen kartalla tyystin.
Meillä on lisärajoituksiin perustuva politiikka sen sijaan, että kukaan haluaisi sallia ihmisille lisää vapauksia tehdä asioita.
Meillä on väestön ikärakenne, joka suosii vanhoja ehdokkaita, jotka tekevät alituiseen typerämpiä päätöksiä.
Meillä on 30% työttömyys, koska työpaikkoja ei ole eikä tule.
Meillä on kaikesta tästä pahoinvoinnista indikaattorina Tampere, jossa 10% on toimeentulotuen piirissä. Se porukka on jo luovuttanut, koska tarjolla ei ole kuin pätkätöitä.
Meillä on sokeita ja kuuroja joka puolella ja kaikki haluavat voittaa väittelyn sen sijaan, että löytää yhdessä totuuden.
Meillä on niin paljon kaikkea, että moni on jo luovuttanut ja vetäytynyt parisuhteen tai päihteiden pariin. Kukaan ei jaksa taistella paremman Suomen puolesta ja kaikki ovat vain poteroissaan ja syyttävät toisiaan.
Näistä päätellen Suomea viedään tarkoituksenmukaisesti konkurssiin ja tämä pitää terästää nuorille nopeasti, että konkurssi tapahtuisi nopeammin ja vanhuksetkin heräisivät.
Miksi konkurssia kerjätään näin kovasti? Joko täällä ollaan tyhmiä ja kateellisia tai sitten sillä raivataan tietä tulevalle politiikalle. Millainenhan se tuleva politiikka tulee olemaan?
Meillä on ilmainen koulutus ja mahdollisuus opiskella Saksaa, jolla voi avata työmarkkinoita ja pelastaa oman tulevaisuutensa. Saksassa on paljon teollisuutta, joka vastaa Suomen työttömien tarpeisiin. Baijerissa on vain 3% työttömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno ja uljas kertomus Suomesta.
http://www.youtube.com/watch?v=u7zCWAmO9OM
Tavatessani kirjoitustasi päässäni, huomasin että rytmi sopisi melko hyvin Ron Paulin vastaavan rakenteen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin tästä blogauksenkin: http://mikaisomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123282-…
Ilmoita asiaton viesti
http://cdn.memegenerator.net/instances/400x/294529…
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuusko on ainoa oikea hyvinvoinnin tuottaja? Teollisuus tuottaa suurelta osin turhaa, maapallon kestokykyä vaarantavaa, nopeasti rikkoontuvaa muoviroskaa, joka pilaa ympäristön ja jättää huomiotta ihmisoikeudet siellä, missä tuotantolaitokset sijaitsevat. Syypää ongelmiimme on talouden pitäminen ylijumalana, joka on kyseenalaistamaton monoliitti, ei se, että ihmiset ovat organisoineet yhteiskuntaan toisista ihmisistä välittämisen järjestelmän (joka tosin toimii monilta osin epäoptimaalisella tavalla).
Kokonaishyvinvoinnin kannalta on olennaista myös se, että lapsista ja vanhuksista pidetään huolta. Arvon insinööriopiskelijankin ovat peruskouluttaneet (niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin) töissä koko uransa painaneet veronmaksajat, koska eihän täällä menneiden porvarihallitusten ansiosta tarvitse ansiottomasta arvonnoususta maksaa veroa siinä määrin kuin rehellisestä työstä saadusta palkasta.
Miksi demonisoit inhimillisen hyvinvoinnin tuottajia eli sosiaalialan ihmisiä? Onko se heidän vikansa, jos hallitus toisensa perään vaatii, että hommat hoidetaan vuodesta toiseen samalla, hyötysuhteeltaan huonolla tavalla ja vieläpä kestämättömän lyhytnäköisten taloudellisten ratkaisujen turvin?
Yhtä omituisena pidän samaan syssyyn ilmaisemaasi halua palata keskiajalle luopumalla esim. hygieniaosaamisen vaatimisesta elintarvikealan ammateissa. (Tosin esim. ”äitien tekemä ruoka” paljastaa kyllä, ettei hygieniapassi takaa ruuan syömäkelpoisuutta, jos köyhän kansan bulkkiruuan tuottamista määrittävät etupäässä taloudelliset intressit.)
Ilmoita asiaton viesti
Suomi omaa niin pienet sisäiset markkinat, ettei kotimainen kysyntä kykene mitenkään mahdollistamaan nykyistä elintasoa. Suomen hyvinvointi rakentuukin melko pitkälti muutaman kymmenen suurimman vientiin erikoistuneen yrityksen tuloksesta. Tämä pitää sisällään metalli-, elektroniikka-, puu- ja kemianalan yritykset.
”Talouden vallan vastustaminen” ja hoivatyön glorifiointi ovat siinä mielessä ristiriidassa, ettei kyseisiä palveluita ole mahdollista tuottaa ilman tehtaiden luomaa vaurautta. Kansantalous ei voi pyöriä pelkästään lähihoitajilla, nuorisotyöntekijöillä ja jazz-muusikoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni kansantalous tarvitsee vientiä,mutta ei sen tarvitse olla tavaraa. Esim Hollannin BKT tulee n 30% palvelujen viennistä
Ilmoita asiaton viesti
Aivan Hollanti on hommannut Suomestakin yritysveroja itselleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on eri asiasta,palvelujen myynti on työn myymistä,ei osinkojen keruuta
Ilmoita asiaton viesti
Noista Hollannnin viemistä palveluista luulen tietäväni yhden esimerkin: Etelä-Koreassa rakennettiin aikoinaan uusi silta ja merenalainen tunneli Busanista Geojen saarelle. Busan ja samalla lähin lentokenttä sijaitsevat itään Geojesta, ennen uutta silta-tunnelia ainoa siltayhteys oli Geojen länsipäästä, Busaniin päästäkseen piti siis tehdä melkoisen pitkä turha lenkki ensin länteen päästäkseen pois saarelta, josta matka jatkui itään. Geojen saarella sijaitsevat maailman suurimmat telakat alihankkijoineen, telakoiden työväkeä asuu paljon Geojesta itään Busanin, Ulsanin ja Degun suunnalla. Tarve paremmalle yhteydelle oli siis selvä.
Tässäkin maan kolkassa eräs hollantilainen konsulttifirma otti osaa merenalaisen osan suunnitteluun. Luonnollisesti hollantilaisilla on vuosisataiset perinteet off-shore rakenteisiin oman maantieteellisen tilanteensa vuoksi. Itä-Intian kauppakomppanian ajoilta heillä on myös verkostot kunnossa.
Palveluilla yleensä tunnutaan ymmärtävän jotain sellaista, joka on perinteisesti koettu julkisen sektorin tehtäväksi. Näin ei tarvitse olla.
Suomellakin on omat osaamisalueensa, mutta jostain syystä suomi-poika tuntuu olevan aika huomaamaton ja harmaa hiirulainen, joka pääsee pöytään
syömään muiden jättämiä murusia.
Hollannista vielä, maan taloudellinen tilanne ei ole välttämättä niin häävi, kuin AAA -luokitus antaa ymmärtää. Paikallinen verottaja on myös _erittäin_ aktiivinen, joten siinäkään he eivät häviä suomelle.
Ehkä suurimmat erot ovat muualla, siinä missä suomessa ainakin virallisesti keskitytään puunhalaamiseen ja unelmahöttöön, hollannissa mennään rahan luo.
http://en.wikipedia.org/wiki/Busan-Geoje_Fixed_Link
Ilmoita asiaton viesti
Teollisuusko on ainoa oikea hyvinvoinnin tuottaja? Teollisuus tuottaa suurelta osin turhaa, maapallon kestokykyä vaarantavaa, nopeasti rikkoontuvaa muoviroskaa, joka pilaa ympäristön ja jättää huomiotta ihmisoikeudet siellä, missä tuotantolaitokset sijaitsevat.
Nyt siis puhutaan Suomesta, ei kauko-idästä, Kiinasta tai jostain muusta maailmankolkasta
Suomalainen teollisuus, tai se mitä siitä on jäljellä, ei tuota muoviroskaa, se ei pilaa ympäristöä eikä se myöskään polje ihmisoikeuksia.
Teollisuus tuottaa suomeen varallisuutta. Tämän varallisuuden turvin yhteiskunta voi tuottaa hyvinvointipalveluita. Hyvinvointipalveluita tuotetaan pääosin julkisella sektorilla, joka tarvitsee rahoitusta palkkojen ja muiden kulujen maksamiseen. Velan päälle tätä ei voi rakentaa, tai ei ainakaan kovin kauaa.
Suomi ja suomalaiset tarvitsevat myös energiaa eri muodoissa. Huomattava osa sähköstä ostetaan ulkomailta, sitä ei makseta hymyllä ja kädenpuristuksella, vaan kylmällä käteisellä. Polttonesteet ostetaan muualta, koska suomessa ei ole öljylähteitä. Kivihiili ostetaan muualta, koska suomessa ei ole hiilikaivoksia. Meillä on turvetta ja polttopuuta, joila on jonkun verran merkitystä paikallisesti. Uraania meillä tietääkseni olisi, mutta sitä ei haluta hyödyntää, koska hesan kalliossa asuu jotain elämäntapaintiaaneja, joiden ajatusmaailmaan tämä ei sovi.
Kulutustavarat valmistetaan pääosin ulkomailla, maksamisen kanssa sama juttu, pitää olla sitä rahaa, jonka myyjä hyväksyy.
Raaka-aineista osa tuodaan, osa voidaan tuottaa itse. Enemmänkin voitaisiin, mutta Kallion suunnasta olen kuullut tämänkin suhteen jotain mutinaa.
Aasinsillalla päästäänkin sitte siihen, miten tuonti voidaan maksaa. Mikä tahansa paperiraha ei kelpaa, myyjä haluaa että sillä rahalla on arvoa myös heidänkin mielestään. Suomen markkaa ei maailmalla aina juurikaan arvostettu, tuonti piti maksaa kovissa valuutoissa. Tätä valuuttaa saatiin suomeen vain tekemällä ja myymällä jotain, jolla oli oikeasti kysyntää muualla. Suomen pankin setelipaino ei ollut ratkaisu. Niinpä kaikki rahat eivät olleet samanarvoisia, vaikka vaihtokurssit olivatkin olemassa. Maahan saatu varallisuus kovien valuuttojen muodossa oli paljon arvokkaampaa, koska sitä ei saatu kasaan puhumalla, sopimalla, kokouksilla, palavereilla ja seminaareilla, vaan tekemällä oikeaa työtä. Kaikki työkään ei siis ollut samanarvoista, joku tuotti, joku taas lähinnä kulutti. Näistä ajoista meille on jäänyt muistona mm. autojen verotus, työllä ja tuskalla kasaan saatua kovaa valuuttaa ei tahdottu hupeloida ”joutavien” autojen maahantuontiin, niinpä niihin lyötiin kunnon sakkovero.
Edellämainitun kovan valuutan kahleen on euro poistanut, mutta samalla euro on nähtävästi tuonut uusia ongelmia jotka uhkaavat jo koko euron olemassaoloa. Ilmeisesti nyt onkin mahdollista luoda varallisuutta puhumalla, sopimalla, kokouksilla, palavereilla ja seminaareilla tuottavia töitä tekemättä. Kuka nyt haluaisikaan olla töissä teollisuudessa, jos saman palkan saa mukavassa toimistossa? Miksi juosta ympäri suomen harvoja teollisuuspaikkakuntia työn perässä, kun paremmin palkattuja julkissektorin työpaikkoja on tarjolla joka kunnassa? Eikä tule tota muoviroskaakaan, vaan pelkkää konsentroitua hyvinvointia, joka satelee jokaisen suomalaisen ylle kuin kesäinen kaste.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen hyvinvoinnille ratkaisevan edun antanut idänkauppa käytiin dollareilla. Halailu ja pussailu oli toissijaista julkisuuspeliä.
Viimeisimmän myyntitykkimme ylimielinen ravatin oikominen (myös kirjaimellisesti) joka suunnalla torppasi vanhatkin kauppasuhteet.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni idänkauppa perustui pääosin tavaranvaihtoon, mitään kovaa valuuttaa ei käytetty. Neukkulasta tuotiin kyllä paljon öljyä, jonka arvo oli dollareissa määritelty, mutta taaloja ei kaupassa käytetty. Muistaakseni toinen bilateraalikaupan ostos oli Loviisan ydinvoimala. Aikoinaan TTKK:ssa eräässä päätesalissa oli neukkulassa tehty UNIXilla pyörivä tietsikka, prof. Kurki-Suonion mukaan vehje oli päätynyt Suomeen em. kauppojen kylkiäisenä. Sangen mielenkiintoinen vekotin, ääni muistutti joka suhteessa lehtipuhallinta.
Ilmoita asiaton viesti
Biletaraalikauppa toteutettiin teknisesti siten, että suomalaiset viejäyritykset saivat valtion lisenssivirastolta maksut viennistään. Niiden maksujen suuruus oli Neuvostoliiton kanssa määritelty dollareissa. Kyseinen summa kirjattiin sitten clearingtilille Suomen valtion saamiseksi Neuvostoliitolta ja se kuitattiin aikanaan tavaran tuonnilla, jonka arvo oli myös määritelty dollareissa.
Ongelmaksi muodostui riittävän suuren ja monipuolisen tuonnin löytyminen ja Suomen saatavat clearingtilillä loppujen lopuksi nousivat sellaisiin summiin, että lisenssivirasto keskeytti kaiken idänkaupan kesällä 1990.
Seuraukset ovatkin tiedossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotavaa olisi kyllä ollut – se ei enää sopinutkaan Kallion elämäntapainkkareille kuten Loviisa 1. Loviisan voimaloiden antama oppi venäläisille ja juuri kuntoon saatu alan yhteistyö olisi pitänyt hyödyntää myös Saksan suuntaan.
Sitten alettiinkin rakentamaan linjoja ja tahdistusasemia rajalle ja tuotiin Tshernosähköä langat hehkuen. Tuotaisiin vieläkin mutta uusilla hinnoilla. Nyt on ruotsalainen ydinsähkö halvempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomea pidetään aika osaavana maana lähes kaikissa arvioissa mitä maailmalla näkyy:
http://martinprosperity.org/2011/10/13/global-crea…
Samaan aikaan kuitenkin korkean teknologian ja myös muotoiluintensiivisten tuotteiden osuus viennistä on laskenut (Nokia ainakin osin). Rahaa keränneiden yritysten tulokset eivät muutu investoinneiksi Suomeen samaa tahtia kuin aiemmin, vaan päinvastoin suomalaiset firmat myydään helposti ulkomaille. Kun päätösvalta siirtyy ulkomaille ja esimerkiksi irtisanominen on Suomessa halvempaa kuin monessa muussa EU-maassa, työpaikat ovat löyhemmässä. Mutta ei näistä luvuista vielä osaa tehdä lopullisia johtopäätöksiä:
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-03-22_…
t: Juha
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä – surkeeta vihervassari – kumouspolitiikkaa.
Auto on vihollinen numero UNO – mitä pienempi kulutus sen kamalampaa. Tässä ehdotus joka pesee kaikki hybridit sekä pääoma- että pa-kulutuksen osalta.
Perheauto 4 – 6 henkeä kyydissä noin 2 litraa satasella. Se täyttää myös uudet F1 säännöt.
Minulla on mielikuva twin nelosesta valurautalohkolla – 400 cm3 pytty lienee optimaalinen kompromissi. Keskuspaineruisku ultraääniohjattuilla ruiskutussuuttimilla.
Suuttimissa kaksi samankeskistä ulostuloa – toinen syöttää tarvittaessa vettä. Palamisen reaaliaikainen valvonta ohjaa työpainetta edullisimman kampikulman mukaan.
Ajossa mootorin voimansiirto kineettisen KERSin kautta joten moottori joko seisoo tai käy optimikierroksillaan – 8000 – 12000 r/min . KERS ottaa talteen myös jarruenergian.
Rataviritettynä noin 600 heppaa + Kers – ei paha.
Ilmoita asiaton viesti
Sukupolvien välisistä eroista on tehty muitakin analyysejä:
http://www.vatt.fi/se/publikationer/senastePublika…
Sen mukaan:
”Kun bruttokansantuotteen reaalikasvu on yli 2 prosenttia vuodessa pitkällä aikavälillä, sukupolvien nettovastuissa ei enää ole olennaista eroa.”
Ja BKT:n kehitys sen jälkeen:
http://www.findikaattori.fi/fi/3
Ilmoita asiaton viesti